Pieniä tarinoita

Don't Call Me White

Lauantai 22.1.2022 klo 21:11


Nasdaq, jonka kurssiheilahteluista meilläkin aika ajoin uutisoidaan, on erityisesti teknologiayritysten osakkeita listaava ja niillä kauppaa käyvä arvopaperipörssi. Pörssi on perustettu vuonna 1971 ja nyt siellä puhaltavat uudet tuulet. BBC uutisoi viime heinäkuussa Nasdaqin uusista säännöistä, joiden mukaan Nasdaqiin listautuneiden yritysten johtokunnissa täytyy jatkossa olla ainakin kaksi ei valkoista, naista tai johonkin seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvaa jäsentä tai yrityksen täytyy pystyä selittämään Nasdaqille miksi naisia ja erilaisiin vähemmistöön kuuluvia henkilöitä johtokunnista ei löydy. BBC:n jutun mukaan 75 % pörssiin listautuneista yrityksistä ei jutun kirjoittamisen aikaan täyttänyt kyseisiä vaatimuksia.

Nasdaq on yksi maailman merkittävimmistä pörsseistä ja sinne on listautunut muun muassa sellaisia yrityksiä kuin Apple ja Tesla. Muun muassa Goldman Sachs, joka on yksi maailman suurimmista rahoituslaitoksista ja jonka markkina-arvo vuonna 2016, oli 73 miljardia dollaria on kehunut Nasdaqin päätöstä. Myös maailman neljänneksi suurimman sijoitusyhtiön State Street Global Advisorsin pääjohtaja intialainen Cyrus Taraporevala vaatii, että yhtiöt, joiden sijoituksia se hallinnoi täytyy nimittää vähintään yksi vähemmistöön kuuluva henkilö johtokuntaansa. Vähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä kuten herra Taraporevala, eli ihmisiä, jotka eivät ole valkoisia. State Street Global Advisors ei varmaankaan ole suurelle yleisölle tuttu, mutta sen hallinnoiman omaisuuden arvon arvioidaan olevan yli kolme ja puoli biljoonaa dollaria.

Selvennyksen vuoksi todettakoon, että kolme ja puoli biljoonaa dollaria on aika paljon rahaa.

Eivätkä amerikkalaiset yritykset suinkaan ole ainoita, jotka ovat kiinnostuneet saamaan lisää naisia ja ei valkoisia pörssiyhtiöiden hallitukseen, vaan saman BBC:n jutun mukaan myös Englannissa on samanlaisia suunnitelmia ja maan finanssivalvonta onkin ehdottanut sääntöä, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä 40 % tulisi olla naisia tai naiseksi itsensä identifioivia, sekä vähintään yksi rodulliseen vähemmistöön kuuluva henkilö. Eikä tämän tyyppisissä vaatimuksissa tietenkään ole mitään uutta, vaan EU linjasi jo vuonna 2012, että 40 % pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä tulisi olla naisia.

EU:n linjaus saattaa tosin olla jo hieman vanhentunut, koska siinä ei otettu transuja huomioon.

Myös muilla elämän aloilla on ymmärretty, että on tärkeää nostaa naisia ja ei valkoisia tapahtumien keskiöön. Esimerkiksi NHL ilmoittaa satsanneensa 5 miljoonaa dollaria monimuotoisuuden edistämiseen. Kesällä 2021 julkaistussa tiedotteessa on muun muassa kohta nimeltä multicultural marketing, jonka tavoitteista kerrotaan seuraavaa: ”The launch of a multicultural marketing unit within the League will focus on normalizing female and BIPOC voices”. Niille, jotka eivät ole näihin asioihin vihkiytyneet, niin BIPOC tarkoittaa ei valkoisia. Kohdassa Workforce and Economic Diversity kerrotaan puolestaan seuraavaa: “To align with the normalization of League-wide staff changes, the NHL is undertaking a comprehensive survey of workforce demographics across dimensions of race, ethnicity, gender identity and beyond… …and build programs that actively recruit, hire and develop diverse talent.” Suomeksi sanottuna NHL haluaa palkata ihmisiä, jotka eivät ole valkoisia.

Ja mitä urheiluun tulee, niin myös viime kesän jalkapallon EM kisojen loppuottelussa edistettiin monimuotoisuutta katkeraan loppuun saakka.  

Loppuottelu päättyi rangaistuslaukauskilpailuun, jossa Englannin joukkueen viidenneksi, ja ratkaisevaksi laukojaksi, valittiin 19-vuotias Bukayo Saka. Valinta oli hieman omituinen, koska Saka ei ollut vetänyt urallaan yhtään rankkaria aikuisten tasolla. Kuka tahansa, joka tietään mitään jalkapallosta voikin sanoa, ettei valinnassa ollut mitään järkeä ja monet kokeneemmat englantilaispelaajat, kuten Jack Grealish, olivat tarjoutuneet vetämään tuon viidennen rankkarin, jossa paineet ovat yleensä kovimmat.

Saka on loistava jalkapalloilija ja varmasti hän yritti parhaansa, mutta 19-vuotiaan poikasen laittaminen tuollaiseen paikkaan oli aivan älytöntä ja älyttömyys myös kostautui. Saka tuhri rankkarin ja Italia juhli Wembleyllä Jalkapallon Euroopan mestaruutta ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen. Ilmeisesti Englannin päävalmentaja Gareth Southgate valitsi Sakan viimeisen rankkarin vetäjäksi, koska toisin kuin vaikkapa Grealish tai ilmeisin valinta, joukkueen kapteeni ja paras maalintekijä Harry Kane, Saka on musta.

Asian logiikka on seuraava. Jos Saka olisi onnistunut olisi hän ollut Englannin musta sankari ja taas yksi todiste siitä kuinka ihania ihmisiä mustat ovat. Eikä Saka suinkaan ollut ainoa musta vetäjä, vaan Southgate pelasi varman päälle, siten että ratkaisevan rankkarin vetäjä ja niin muodoin Englannin kansallissankari olisi varmasti musta, sillä Englannin vetäjistä vain kaksi ensimmäistä oli valkoisia, jotka molemmat onnistuivat ja kolme viimeistä oli mustia ja kaikki mustat puolestaan epäonnistuivat rankkareissaan.

Enkä minä tietenkään ollut ainoa, joka huomasi, että Southgatelle maajoukkueen voittoa tärkeämpää oli, kuka tuon voiton tarjoilee. BBC:n mukaan 11 ihmistä pidätettiin EM kisojen jälkeen, heidän purettuaan turhautumistaan lähettämällä rasistisia viestejä rangaistuslaukaukset tuhrineille pelaajille. Englannin päävalmentajan toiminta ja asiasta noussut rasismikohu ovat molemmat ajallemme tyypillisiä ilmiöitä. Mustia ihmisiä nostetaan tapahtumien keskiöön, koska he ovat mustia ja sitten suututaan, kun joku huomaa, että heidät nostetaan tapahtumien keskiöön koska he ovat mustia.

Eivätkä Englannin maajoukkue tai State Street Global Advisors suinkaan ole ainoita toimijoita, jotka haluavat edistää monimuotoisuutta länsimaisissa yhteiskunnissa, vaan esimerkkejä samasta trendistä on kaikkialla. Esimerkiksi parhaan elokuvan Oscarin voittaakseen, ei riitä että elokuva on hyvä, vaan siinä pitää olla jatkossa tarpeeksi vähemmistöjä. Chicagossa puolestaan kaupungin musta pormestari kertoi kesällä 2021 antavansa jatkossa kahdenkeskisiä haastatteluja vain ei valkoisille toimittajille. Asiaa koskevassa Twiitissään pormestari Lori Lightfoot oli pahoillaan siitä, että niin monet toimittajat kaupungintalolla ovat valkoisia. No. Kaikkihan me olemme pahoillamme jostain.

Mutta mistä kaikki tällainen oikein kertoo?

Tätä asiaa voi pyöritellä tietysti monella tavalla, puhumalla vaikkapa positiivisesta syrjinnästä tai käänteisestä rasismista. Tai sitten voi todeta, ettei ole olemassa mitään käänteistä rasismia tai positiivista syrjintää, on vain rasismia ja syrjintää ja sen kohteet vain muuttuvat. Sillä aina kun joku palkataan johonkin rotunsa tai sukupuolensa takia, joku muu jätetään palkkaamatta rotunsa tai sukupuolensa takia. Mutta totta puhuakseni luulen, että asia on lopulta paljon yksinkertaisempi.

Meistä on yksinkertaisesti tullut heikkoja ja tässä maailmassa löytyy aina niitä, jotka ovat valmiita käyttämään heikkoja hyväkseen.   

Meitä länsimaalaisia on koko ajan vähemmän ja vähemmän ja meidän yhteiskuntiemme taloudellinen, poliittinen, sotilaallinen ja kulttuurinen painoarvo on laskenut maailmassa tasaisesti koko 2000- luvun ja kaikki tietävät sen. Kun valkoiset vaativat, että pörssiyhtiöiden päätäntävalta annetaan ei valkoisille, voi tuollaista toimintaa pitää katsontakannasta riippuen, joko epäitsekkäänä tai hulluna, mutta kun ei valkoiset esittävät tuollaisia vaatimuksia, he yksinkertaisesti vaativat asioita itselleen ja omalle viiteryhmälleen.

Onkin hyvä huomata, että tässä ei ole kyse tämän tai tuon ideologian kamppailusta, jotain toista ideologiaa vastaan. Kyse on yksinkertaisesti ihonväristä. Sinua ei siis valita pörssiyhtiön hallitukseen siksi, että sinulla on tällaisia tai tuollaisia mielipiteitä, vaan yksinkertaisesti siksi, että sinä olet valkoinen. Ja jos minun sanomani tuntuu liioittelulta, niin en minä sano niin. NASDAQ, State Street Global Advisors ja sen intialainen pääjohtaja sanovat niin. Ja kaikki jotka tässä maailmassa ovat jotain seisovat heidän vierellään ja taputtavat.

Me elämme skitsofreenista aikaa, jossa meidän on yhtäältä teeskenneltävä, että rodulla tai sukupuolella ei ole mitään väliä, tai ettei niitä ole olemassakaan, ja samanaikaisesti jokainen kuviteltavissa oleva instituutio jääkiekosta rahoituslaitoksiin julkaisee lausuntoja ja suunnitelmia, joissa ne kertovat haluavansa palkata ihmisiä nimenomaan rodun ja sukupuolen perusteella.  

Ja jos et ole vielä huomannut, niin me elämme länsimaalaisen sivilisaation auringonlaskun aikaa ja jossain vaiheessa meidän on ymmärrettävä, että kaikki nuo taloudelliset, poliittiset ja muut instituutiot, jotka saarnaavat monimuotoisuuden ja maahanmuuton puolesta ja rasismia vastaan, saarnaavat tosiasiassa meidän loppuamme. Mistä tämä kaikki johtuu, onkin sitten parempi kysymys ja kirjoitetaan siitä toisella kerralla enemmän. Mutta jonkin verran viisautta saattaa kätkeytyä seuraavaan lausahdukseen, vaikka se voi jostakusta tuntuakin kliseeltä:

Kovat ajat synnyttävät kovia miehiä, ja nuo kovat miehet rakentavat sivilisaation. Sivilisaatio tekee ajoista helppoja ja helpot ajat synnyttävät puolestaan pehmeitä miehiä, jotka menettävät sivilisaation. Ja niin ikävää kuin sen tunnustaminen onkin, me olemme nuo pehmeät miehet, jotka sen menettävät.

Jottei tämä kirjoitus päättyisi liian synkissä tunnelmissa, niin todettakoon vielä, että vaikka kukaan meistä ei voi päättää millaista aikaa me elämme, meistä kukin voi päättää millainen mies itse on. Ja olipa meidän maistamme ja instituutioistamme tullut miten pehmeitä tahansa, niin omassa elämässäsi sinä voit päättää olevasi tällaisten älyttömyyksien puolella tai sitten sinä voit olla niitä vastaan. 

Avainsanat: Blogi/podcast


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini