Pieniä tarinoita
Viime viikon ja viime vuosisadan uutiset VISunnuntai 6.10.2024 klo 12.12 Viime viikon ja viime vuosisadan uutiset. Kuuntele X:ssä tai YouTubessa. Aloitetaan Ylen jutuista Itävallasta, jossa parlamenttivaalit voitti venäjämielinen Vapauspuolue saaden 29.2 % äänistä. Yleisradion mukaan puolueen ovat perustaneet entiset SS-miehet ja natsiveteraanit toisen maailmansodan jälkeen ja se haluaa tehdä Itävallasta linnoituksen laitonta maahanmuuttoa vastaan. Jutussa kerrotaan, että ”Venäjän hyökkäyksen jälkeen Itävaltaan on tullut viime vuosina paljon pakolaisia etenkin Ukrainasta.” Myös Spectator kirjoitti Itävallan vaaleista otsikolla ”What will happen to Europe if it can’t control the migrant crisis?” Jutun mukaan Itävalta otti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana vastaan asukaslukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten pakolaisia Euroopassa, jonka lisäksi vuodesta 2020 lähtien maahan on tullut arviolta 240 000 laitonta siirtolaista. Koska Itävalta on EU maa ja EU maat ovat kollektiivisesti antaneet turvapaikan kaikille sotaa pakeneville ukrainalaisille nuo vajaat neljännesmiljoona ihmistä, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana Itävaltaan tupsahtaneet ovat ilmeisesti tulleet jostain muualta kuin Ukrainasta. Spectatorin jutussa pohditaan myös, mitä tapahtuu, jos Israelin ja Hizbollahin konflikti eskaloituu laajamittaiseksi sodaksi Lähi-idässä. Onko Eurooppa valmis torjumaan tai vastaanottamaan vuoden 2015 kaltaisen pakolaisaallon, mikäli Lähi-idän maat ajautuvat vielä nykyistäkin pahempaan kaaokseen? Veikkaukseni molempiin kysymyksiin on, että ei. Taustoitetaan Itävallan tilannetta ja Vapauspuolueen voittoa vielä Wienin demografisen instituutin vuonna 2017 julkaisemalla tutkimuksella, joka esitti neljä skenaariota Itävallan ja Wienin uskonnollisten ryhmien voimasuhteista vuonna 2046. Kahden realistisimman ennusteen mukaan, Itävallan väestöstä on muslimeita 22 vuoden kuluttua 17–21 % ja alle 20- vuotiaista wieniläisistä heitä olisi 33–43 %, joka tarkoittaa, että he ovat tuolloin Itävallan pääkaupungin suurin uskonnollinen ryhmä. On vähintäänkin ymmärrettävää, että huomattava osa itävaltalaisista on huolissaan maahanmuutosta tilanteessa, jossa maahanmuuton seurauksena Itävalta lakkaa olemasta Itävalta. Sanotaan vielä muutama sana Vapauspuolueen venäjämielisyydestä ja sen natsi menneisyydestä. Venäjä voi olla Suomelle kohtalon kysymys, mutta se ei maantieteestä johtuen ole samalla tavalla kohtalon kysymys Itävallalle. Länsi- ja Keski-Euroopan uusien oikeistopuolueiden venäjämielisyydessä on kyse ajatuksesta, jonka mukaan Venäjä on perinteiset arvot omaava terveen miehekäs kansakunta, joka pohjaa puolestaan ihmisten ikuiseen luuloon siitä, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Ja tuo luulo on sitä ymmärrettävämpi mitä kauempana aita on, koska ihmisillä ei ole mitään todellista käsitystä siitä, mikä sen toisella puolella odottaa. Tarkoitukseni ei ole tässä puolustella Vapauspuolueen venäjämielisyyttä, se on yksiselitteisesti typerää ja perustuu luultavasti tietämättömyyteen Venäjästä, tarkoitukseni on vain tehdä sitä ymmärrettävämmäksi. Mitä puolueen natsi menneisyyteen tulee, niin kaikilla puolueilla on menneisyytensä. Esimerkiksi Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen perustivat aikanaan sosialistit, jotka aloittivat 15- vuotta puolueen perustamisesta maassamme sisällissodan, jossa kuoli 40 000 ihmistä. Mutta mitä sitten? Ei sillä vuonna 1903 Forssassa perustetulla puolueella tai punakapinalla ole enää mitään tekemistä Antti Lindtmanin tai nykyisen SDP:n kanssa ja olisi harhaanjohtavaa väittää, että on. Tosin on myönnettävä, että en tunne Itävallan poliittista kenttää erityisen hyvin, joten voi olla, että Vapauspuolueen natsimenneisyys on jollakin lailla relevantti vielä tänäkin päivänä. Ylen jutussa ei vain muistettu kertoa millä tavalla se on relevantti. Otetaan seuraavaksi jutuksi kohua herättänyt tutkimus maahanmuuttajien huonosta koulumenestyksestä, josta esimerkiksi Iltalehdessä kirjoittivat Lauri Nurmi, sekä lehden pääkirjoituksessa uutispäätoimittaja Valtteri Varpela. Tutkimuksen mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajista 58 % suoriutui matematiikassa alle tason 2 ja lukutaidossa vastaava luku oli 61 %. Toisen polven maahanmuuttajista, eli Suomessa maahanmuuttajille syntyneistä lapsista, 43 % alitti tason 2 matematiikassa ja lukutaidossa 2 tason alittajia oli 39 %. Tason kaksi alittaminen tarkoittaa, että lapsi ei kykene jatko-opintoihin lukiossa tai ammattikoulussa ja että hän ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Pääkirjoitustoimittaja ehdottaa ratkaisuksi kotihoidontuen alentamista. No. Tätä asiaa voi tietysti pyöritellä monella tavalla, mutta tosiasia on, että maahanmuutto ei pelasta Suomen julkista taloutta, korjaa huoltosuhdetta, eikä lyhennä terveyskeskusten piteneviä jonoja. Se hajottaa Suomen etnisuskonnollisten ryhmien tilkkutäkiksi, jossa kansalaisten välinen luottamus rapautuu ja rikollisuus rehottaa. Ja kaikki, joiden lukutaito ylittää tason 2 pitäisi tässä vaiheessa se jo ymmärtää. Positiivista kyseisessä tutkimuksessa ja linkittämissäni Iltalehden jutuissa on, että ihmiset kykenevät puhumaan maahanmuuton negatiivisista seurauksista entistä vapaammin, joka saattaa johtaa siihen, että asialle tehdäänkin jotain, eli Euroopan ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa aletaan rajoittamaan. Maahanmuuttajien koulumenestys ei tietenkään ole kaikilla ryhmillä samanlaista, vaan huonoiten menestyvät ne tavalliset epäillyt, eli Afrikasta ja islamilaisesta maailmasta tulevat maahanmuuttajat. Tähän liittyen otetaan seuraavaksi jutuksi pari viikkoa sitten Vantaan sanomissa ilmestynyt kolumni nimeltä ”Pelko rajoittaa liikkumista Vantaalla – Käynnissä on muutos, jota en halua kotikaupungissani kokea.” Kolumnisti on Tiima Örn, joka on jo kypsempään ikään ehtinyt nainen. Örn kertoo, että Vantaalle on tullut paikkoja, joissa häntä pelottaa kulkea. Heikentyneestä turvallisuustilanteesta hän kertoo seuraavaa: ”Olen alkanut pelätä, koska olen joutunut asemilla uhkaaviin tilanteisiin. Kivistön asemalla olin paikalla, kun taskusta vedettiin esiin ase. Dixin rullaportaissa jouduin puolustamaan omaisuuttani luotiliivein varustetun nuoren tarttuessa puhelimeeni.” Kolumnistin mukaan turvallisuustilanne Vantaalla onkin maan huonoin, joskin maahanmuuttajia ei jutussa mainita lainkaan, vaikka selvää lienee, että kaupungin turvallisuustilanteen heikentymiseen eivät ole syyllisiä suomalaiset Ville Vallattomat. Ja hieman samaan tapaan kuin iltalehden jutussa maahanmuuttajien huonosta koulumenestyksestä jutun kirjoittajan mielestä asialle pitää tehdä, jotain. Lääkkeeksi vaivoihin hän ehdottaa esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä. ”Turvallisuutta takaavat laadukas varhaiskasvatus, perheille ajoissa tarjottava tuki, satsaukset kouluihin ja nuorisopalveluihin sekä mieliterveyspalveluiden riittävyys. Muutamia mainitakseni. Turvallisuuteen liittyy myös rakentaminen. Vantaalle ei tarvita enää yhtään pikkukoppien keskittymää, jossa alueelle juurtumista edistäviä palveluita saadaan odottaa vuositolkulla.” Onnea yritykselle. Olisi hyvä ymmärtää, että turvallisuustilanne on heikentynyt jo jokseenkin kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa ja ainoa realistinen keino näiden ongelmien hillitsemiseksi on maahanmuuton radikaali vähentäminen Euroopan ulkopuolisista maista, suomalaisten lastenteko talkoot ja rikollisten, sekä siipeilijöiden karkottaminen. Mutta sitä odotellessa voidaan leikata, vaikka kotohoidontukea. Siirrytään seuraavaksi Britanniaan, jossa vietetään mustien historian kuukautta (black history month). Mustat ovat suhteellisen tuoreita tulijoita saarivaltakuntaan ja on hyvä huomata, että osa heistä on tullut Jamaikalta, osa Somaliasta ja loput jostain muualta. Oli tästä mustien historian kuukaudesta mitä mieltä tahansa, niin ainoa asia, joka noita somaleja ja jamaikalaisia yhdistää on rotu. Heillä ei varsinaisesti ole mitään yhteistä historiaa, kulttuuria tai uskontoa ja kaikkien mielestä on oikein ja hyvä, että mustat identifioivat itsensä rotunsa kautta. Kaksoisstandardi valkoisiin verrattuna on melkoinen. Ja jottei tämä uutiskatsaus olisi pelkkää demografista muutosta ja sen seurauksia, niin otetaan viimeisiksi jutuiksi Yhdysvalloissa käyty varapresidenttiehdokkaiden vaaliväittely ja USA:ta riepotteleva hurrikaani Helene. Varapresidentti ehdokkaiden väittelyn voitti useimpien tarkkailijoiden mukaan republikaanien J.D Vancen. Väittelyn huomionarvoisin piirre oli kuitenkin se, kuinka kohteliaasti kumpikin ehdokas käyttäytyi. Katsoin muutamia otteita väittelystä ja oli miellyttävää nähdä, kuinka kaksi aikuista ihmistä käyttäytyi kuin kaksi aikuista ihmistä. Otetaan viimeiseksi jutuksi Hurrikaani Helene, jonka jäljitä yli 200 ihmistä on kuollut. Luonnonkatastrofit ovat luonnon katastrofeja ja poliitikkojen väittelyt poliitikkojen väittelyä, mutta jotain Amerikan poliittisesta tilanteesta kertoo se, että myös hurrikaanin tuhojen jälkihoito on politisoitunut republikaaninen ja demokraattien kiistelyksi siitä, onko valtion varoja käytetty myrskytuhojen hoitoon, vai laittomien siirtolaisten majoittamiseen. En tiedä kummat ovat oikeassa kyseisessä kiistassa, mutta ehkä nuo kiistat pitäisi käydä vasta sitten, kun ihmiset on kaivettu esiin raunioista. |
Avainsanat: Blogi/podcast |