Pieniä tarinoita
Kaikki on natsejaMaanantai 7.9.2026 klo 15.36 Kuuntele podcastina Yleisradion nettisivuilla ilmestyi jokin aika sitten pitkähkö artikkeli Saksasta, jossa AfD, eli vaihtoehto Saksalle rinnastettiin natseihin ja sen menestyksen pelättiin johtavan maassa demokratian tuhoon. Jutun otsikko oli: ”Nyky-Saksa luotiin kestämään natsit – mutta kaikkeen ei osattu varautua, professori varoittaa”. Juttua varten haastateltu eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori kertoo, että: ”Perustuslain säännöt eivät riitä, jos ihmiset eivät usko niihin.”
Yleisradion nettisivuilla ilmestyi jokin aika sitten pitkähkö artikkeli Saksasta, jossa AfD, eli vaihtoehto Saksalle rinnastettiin natseihin ja sen menestyksen pelättiin johtavan maassa demokratian tuhoon. Jutun otsikko oli: ”Nyky-Saksa luotiin kestämään natsit – mutta kaikkeen ei osattu varautua, professori varoittaa”. Juttua varten haastateltu eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori kertoo, että: ”Perustuslain säännöt eivät riitä, jos ihmiset eivät usko niihin.” Yksi konkreettinen esimerkki perustuslain sääntöjen murenemisesta on, että Saksan-Anhaltin osavaltiossa vaalikampanjaa käyvä AfD haluaa poistaa kansalaisilta 220 € suuruisen vuosittaismaksun, jolla paikallista yleisradiota rahoitetaan. Jutun mukaan: ”AfD:n haluaa korvata Saksan nykyisen yleisradion medialla, joka tarjoaa vain välttämättömän määrän palveluita ja jonka valvontaelimeen kuuluu poliittisesti riippumattomia jäseniä.” Lisäksi puolue haluaa leikata Ukrainan pakolaisten sosiaaliturvaa ja siirtää päätäntävallan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta osavaltiotasolle. Eivätkä puolueen uhasta demokratialle ole vakuuttuneita vain Ylen toimittajat ja aatehistorian professorit, vaan myös Saksan tiedustelupalvelu määritti puolueen viime vuonna äärioikeistolaiseksi, jota monet tarkkailijat pitivät ensimmäisenä askeleena liikkeen kieltämiseen. Muun muassa Schleswig-Holsteinin osavaltion pääministeri, kristillisdemokraattien Daniel Günther haluaisikin monien muiden poliitikkojen tapaan kieltää koko puolueen. Yksi syy puolueen julistamiseksi äärioikeistolaiseksi oli tiedustelupalvelun mukaan puolueessa vallitseva ihmiskäsitys, joka erottelee ihmisiä etnisyyden perusteella. Jutussa kerrotaan myös, että Saksan perustuslaissa on niin sanottuja ikuisuuspykäliä, joita ei voi muuttaa parlamentissa minkäänlaisella enemmistöllä. Aatehistorian professori Tuori kuitenkin varoittaa, että: ”ihmisarvon ja demokratian käsitteet voidaan määritellä uudelleen, jos politiikassa arvot muuttuvat.” Jos aloitamme analyysimme siitä, mikä jutussa puuttuu, niin se on tietysti AfD:n varsinainen käyttövoima eli maahanmuutto ja sen vaikutus saksalaiseen yhteiskuntaan. Epäilemättä AfD:n kannatukseen purkautuu muutakin tyytymättömyyttä, mutta maahanmuutto lienee niistä ensimmäinen, ei se että puolueen kannattajat olisivat niin kyllästyneitä demokratiaan. Itse asiassa Ylen jutussa haastatellun väitöskirjatutkija Kristof Heidemannin mukaan: ”Äärioikeistolaisuus ei näy AfD:ssä avoimena demokratiavastaisuutena”. Joka herättää sen melko ilmeisen kysymyksen, miksi puolue sitten esitetään demokratiavastaisena? Siksikö, että se haluaisi leikata paikallista Yle-veroa, eikä halua ottaa vastaan pakolaisia? Toinen huomioitava seikka jutussa on professori Tuorin lausahdus, jonka mukaan ihmisarvon ja demokratian käsitteet voidaan määritellä uudelleen. Miten totta. Hyvä esimerkki sanojen uudelleen määrittelystä on, että ihmisarvon käsite on määritelty Saksassa siten, että saksalaisten näkeminen omana etnisenä ryhmänään on uhka demokratialle. Ja demokratia tarkoittaa puolestaan perustuslain ikuisuuspykäliä, joita ei voi muuttaa, mutta johon kuitenkin kuuluu puolueiden lakkauttaminen, sillä perusteella, että ne haluavat leikata valtio-omisteisen median rahoitusta. Jos paradoksit eivät heti avaudu, niin todellisuudessa demokratia tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat päättää asioistaan säätämällä uusia lakeja ja muuttamalla vanhoja. Ei esimerkiksi antiikin Kreikkaa pidetä demokratian kehtona, siksi että siellä maksettiin niin kuuliaisesti Yle-veroa ja vastaanotettiin pakolaisia. Ja mitä ihmisten erottelemiseen etnisiksi ryhmiksi tulee, niin kaikki tietävät, että saksalaiset ovat oma etninen ryhmänsä. Aivan niin kuin kurdit, japanilaiset ja hottentotit ovat omia etnisiä ryhmiään ja jos etnisyyttä tarkastellaan ihmisoikeuksien näkökulmasta, niin etnisten ryhmien olemassaolon tunnustaminen lienee niistä yksi keskeisimpiä. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa Turkin kurdeja, joista Wikipedia tietää kertoa, että he ovat oma etninen ryhmänsä ja pääasiallinen tapa, jolla kurdien vaino Turkissa oikeutetaan on, että Turkin valtio kieltää heidän olemassaolonsa, sillä jos kurdeja ei ole olemassa ei ole mitään kurdien vainoa tai alistamistakaan, joka tietysti helpottaa heidän tosiasiallista vainoamistaan ja alistamistaan. Yleisellä tasolla todettakoon, että kun ihmiset kieltävät jonkin etnisen ryhmän olemassaolon, kertoo se yleensä siitä, että nuo ihmiset eivät pidä kyseisestä etnisestä ryhmästä. Itse asiassa voidaan spekuloida, että kiellon taustalla on toivo, tiedostettu tai tiedostamaton, että tuota ryhmää, eli tässä tapauksessa saksalaisia ei todella olisikaan olemassa. Tässä vaiheessa ihmiset alkavat tietysti määrittelemään saksalaiset arvojen kautta, mutta jos kyse todella olisi arvoista, niin mitä nuo arvot sitten ovat? Ja ovatpa ne mitä tahansa, niin professori Tuoria lainatakseni. ”ihmisarvon ja demokratian käsitteet voidaan määritellä uudelleen, jos politiikassa arvot muuttuvat.” Yhteiskuntia on vaikea perustaa arvoille, jos arvot muuttuvat, kuten ne todellisuudessa muuttuvatkin sen mukaan mihin suuntaan poliittiset tuulet puhaltavat. Arvoista vielä sen verran, että naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet lienevät monille liberaaleille saksalaisen arvomaailman kulmakiviä, mutta silti maa on täynnä huivipäisiä muslimeita, jotka eivät noita arvoja jaa, ja jos arvostelet huivin käyttöä tasa-arvon takia tai sanot, että nuo huivipäät ja heidän miehensä eivät ole saksalaisia, koska heillä on väärät arvot, niin sinua syytetään rasismista. Ja jos asia käännetään toisin päin, niin syy siihen miksi niin monet tahot arvostelevat AfD:tä ja haluavat jopa kieltää sen on AfD:n ajama politiikka, joka pohjaa sen kannattajien arvoihin. Nuo arvot ovat mitä ilmeisemmin puolueen vastustajien mielestä ristiriidassa saksalaisten arvojen kanssa, eikä kukaan silti väitä, että AfD:n kannattajat eivät olisi saksalaisia tai että heiltä pitäisi poistaa Saksan kansalaisuus heidän väärien arvojensa tähden. Mutta se arvoista. Rupesin kirjoittamaan yleisradion jutusta, koska se on suhteellisen tyypillinen lajityyppinsä edustaja, jossa eurooppalaista politiikkaa analysoidaan esittämällä uudet keskustaoikeistolaiset puolueet uhkana demokratialle ja joissa, joko vihjataan tai sanotaan suoraan, että nuo puolueet ovat käytännössä natseja. Usein tällaisissa jutuissa mainitaan myös AfD tyyppisten puolueiden todellinen tai oletettu Venäjä mielisyys, sekä niiden taloudellinen populismi, jossa maahanmuutto esitetään taloudellisesti välttämättömänä ja maahanmuuton, erityisesti islamisaation haitat ohitetaan tai niitä vähätellään. Yleisradion juttu on tyypillinen myös siten, että sen kirjoittaja ja siihen haastatellut asiantuntijat mitä ilmeisemmin uskovat aivan vilpittömästi, että AfD:n kaltaiset puolueet ovat se todellinen uhka demokratialle Euroopassa ja että vähintään osa niiden johdosta todella on salaa natseja. Tähän maailmankuvaan liittyy usein jokseenkin täydellinen tietämättömyys maahanmuuton, erityisesti islamilaisen maahanmuuton ongelmista ja lapsenomainen usko siihen, että jos sinun maahasi muuttaa ihmisiä aivan mistä hyvänsä, niin se on automaattisesti aivan fantastista taloudelle. Oleellisinta jutussa kuitenkin on, kuinka pidäkkeettömästi AfD:tä vastaan hyökätään ja kuinka yksipuolisesti se on kirjoitettu. Eurooppalaisessa demokratiassa käydään osavaltiovaalit, joissa yksi puolueista haluaa muutoksia pakolaispolitiikkaan, sekä uudistaa valtio-omisteisen median rahoituksen ja Yleisradio rinnastaa sen natseihin, jotka murhasivat miljoonia viattomia ihmisiä ja raunioittivat puoli Eurooppaa. Olisikohan tässä nyt pieni ylilyönti? On epäilemättä monta syytä siihen, miksi yhteiskunnallinen keskustelu polarisoituu ja on epäilemättä monta syytä siihenkin, miksi ihmiset alkavat uskoa salaliittoihin ja menettävät luottamuksensa perinteiseen mediaan, mutta olen aika varma, että tämä loputon natsikortin pelaaminen tilanteessa, kuin tilanteessa on yksi noista syistä. |
|
Avainsanat: Blogi/podcast |

