Kuuntele podcastina

Käyn tässä kirjoituksessa läpi muutamia yleisimpiä maahanmuuton tueksi esitettyjä argumentteja.

Karkeasti ottaen argumentit maahanmuuton puolesta, ovat joko moraalisia tai taloudellisia. Koska taloudelliset argumentit ovat nykyään muodikkaampia, keskityn tässä kirjoituksessa vain niihin.

Kuuntele podcastina

Käyn tässä kirjoituksessa läpi muutamia yleisimpiä maahanmuuton tueksi esitettyjä argumentteja.

Karkeasti ottaen argumentit maahanmuuton puolesta, ovat joko moraalisia tai taloudellisia. Koska taloudelliset argumentit ovat nykyään muodikkaampia, keskityn tässä kirjoituksessa vain niihin.

Taloutemme on riippuvainen maahanmuutosta

Väitettä perustellaan esimerkiksi sanomalla, että Suomi tai Helsinki taikka tämä tai tuo taloudenala, ei pyörisi ilman maahanmuuttajia.

Tämä väite on täysin totta, mutta miksi se on totta, onkin sitten parempi kysymys. Tarkastelen väitettä tässä ottamalla esimerkiksi Helsingin, mutta Helsingin voi korvata halutessaan, joko Suomella tai vaihtoehtoisesti jollakin taloudenalalla.

NykyHelsinki ei pyöri ilman maahanmuuttajia, mutta silloin, kun minä olin nuori Helsinki pyöri aivan mukavasti ilman maahanmuuttajia, eli jokin asia on Helsingissä muuttunut. Ja se mikä kaupungissa on muuttunut, on että sinne on tullut maahanmuuttajia. Helsingin väkiluku on nyt noin 700 000 henkeä, joista noin 150 000 henkeä on maahanmuuttajataustaisia, joten tietenkään nykyisen kokoinen Helsinki ei pyörisi ilman heitä, koska 550 000 kantasuomalaista ei voi pyörittää 700 000 asukkaan kaupunkia. Mutta voisivatko ne 550 000 kantasuomalaista pyörittää 550 000 asukkaan kaupunkia?

Tietysti voisivat.

Nyt voidaan sanoa, että tämä ei voi olla näin yksinkertaista, mutta yleisesti ottaen maahanmuuton perustelut ovat vain iskulauseita, joita toistellaan. Ei niiden takana ole mitään syvällistä filosofiaa tai tieteellistä analyysia, joten niiden kumoamiseenkaan ei sellaisia tarvita.

Voidaan tietysti puhua suomalaisten ikääntymisestä ja heikkenevästä huoltosuhteesta, mutta toisaalta voidaan puhua myös siitä, että ulkomaalaisten työllisyysaste on 18 % matalampi kuin suomen kansalaisilla, jonka lisäksi meillä on yli 73 000 vieraskielistä työtöntä. Tämän lisäksi on hyvä ottaa huomioon kaikki ne ihmiset, jotka työskentelevät maahanmuuton parissa, olivatpa he sitten ulkomaalaispoliiseja, ala-asteen islamin opettajia taikka koordinaation suunnittelijoita, jotka tuottavat työllisyyspalveluita ja koulutusta maahanmuuttajille. En tiedä kuinka paljon maahanmuutto työllistää julkista- ja kolmatta sektoria suoraan, mutta koska itse työskentelen tuolla sektorilla, veikkaisin että kyse on vähintään tuhansista ihmisistä.

Meidän taloutemme on tietysti suurempi, koska meillä on maahanmuuttoa, sillä maahanmuuttajille täytyy rakentaa kodit, kaupat, koulut ja sairaalat ja tiet noihin koteihin, kauppoihin, kouluihin ja sairaaloihin, mutta tämä ei kerro vielä mitään siitä oliko kaikki tämä rakentaminen kannattavaa vai ei.

Tai jos asia halutaan ilmaista toisella tavalla. Suomen valtion menot vuonna 2004 olivat 36,3 miljardia ja nyt ne ovat lähes kolme kertaa suuremmat. Me kulutamme nyt paljon enemmän rahaa, kuin vuonna 2004, mutta tarkoittaako tämä, että me olemme kolme kertaa rikkaampia, kuin vuonna 2004? Ei tietenkään tarkoita, eikä kukaan väitäkään sellaista, koska asia ei ole niin yksinkertainen. Eikä maahanmuuton ja taloudenkaan suhde ole niin yksinkertainen.

Toinen maahanmuuton tarpeellisuuteen liittyvä argumentti on, että maahanmuuttajat tekevät työt, jotka eivät suomalaisille kelpaa. Väitteeseen kätkeytyy olettama, että jos suomalaiset olisivat hieman ahkerampia, niin kaikki ne 150 000 maahanmuuttajataustaista helsinkiläistä voisivat lopettaa työnsä ja hengailla ostarilla ja ne 550 000 kantasuomalaista voisivat pyörittää 700 000 asukkaan Helsinkiä, joka ei tietenkään pidä paikkaansa.

Argumenttiin voidaan vielä lisätä, että jos sinä näet ulkomaalaisen töissä se ei tarkoita automaattisesti, että laiska suomalainen ei tuota työtä suostunut tekemään. Tietysti se voi tarkoittaa sitäkin, mutta se voi tarkoittaa myös, että ulkomaalainen vei jonkun suomalaisen työn.

Maahanmuuton ja talouden suhde on todellisuudessa paljon monimutkaisempi, kuin sitä perustelevat iskulauseet antavat ymmärtää ja kaikki tämä kaipaa enemmän keskustelua, mutta palataan keskusteluun ja sen tarpeeseen kirjoituksen lopussa.

Maahanmuutto tekee maailmasta paremman

Haluaisitko sinä palata menneisyyteen? Eikö elämä ole nyt parempaa, kuin vaikkapa 1980- luvulla, jolloin maahanmuuttoa ei vielä ollut?

Elämä on nyt monelta osin parempaa kuin 1980- luvulla, mutta meidän elämämme paraneminen johtuu pääasiallisesti teknologisista ja lääketieteellisistä edistysaskeleista, joilla on hyvin vähän tai ei mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. Elämä on nyt parempaa myös Virossa, kuin 1980- luvulla, vaikka Viro ei ole Ukrainan pakolaisia lukuun ottamatta vastaanottanut juuri lainkaan maahanmuuttajia. Itse asiassa asiat ovat parantuneet Virossa suhteellisesti enemmän kuin Suomessa, koska Viro oli Suomea huomattavasti köyhempi 1980- luvulla.

Tietysti on olemassa taloudellisesti ja tieteellisesti hyvää maahanmuuttoa ja esimerkiksi taloustieteen Nobelin voittaneen Bengt Holmströmin muutto Suomesta Yhdysvaltoihin on epäilemättä ollut hyvä asia amerikkalaiselle tieteelle ja kenties heidän taloudelleenkin, mutta ei siitä vielä seuraa, että maahanmuutto yleensä edistää taloutta ja tieteellisiä innovaatioita.

Kaikki tutkimukset todistavat

Kaikki tutkimukset eivät todista maahanmuuton olevan hyväksi taloudelle ja maahanmuuton taloudellisia hyötyjä todistavaa tutkimusta tuottaa Suomessa lähinnä Elinkoinelämän tutkimuslaitos, joka on yleisesti ottaen sitä mieltä, että Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa. Työvoima on puolestaan hyödyke, jota myydään työmarkkinoilla ja siihen pätevät samat kysynnän ja tarjonnan lait kuin kaikkiin muihinkin hyödykkeisiin. Jos tarjontaa on paljon, hyödykkeen hinta laskee ja jos sitä on vähän, hyödykkeen hinta nousee. Ja jos ihmettelet miksi ETLA haluaa aina lisää työperäistä maahanmuuttoa, niin vihje on siinä tutkimuslaitoksen nimessä. Kyseessä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, joten on perusteltua olettaa, että sen tutkimukset ja niiden tulokset heijastelevat elinkoinelämän lyhyen tähtäimen intressejä.

Tutkimuksista vielä sen verran, että suurin työmarkkinoihin vaikuttava tekijä on tekoälyn kehitys, joka voi mullistaa työmarkkinat, tehdä ansiotyön tarpeettomaksi tai pahimmassa tapauksessa tappaa meidät kaikki. Tulevaisuudesta kukaan ei tietenkään voi sanoa mitään varmaa, mutta veikkaisin, että tekoäly korvaa nopeammin tietokoneella tehtävät työt, kuten palkanlaskennan ja hitaammin esimerkiksi sairaanhoitajan ja lähihoitajan työn. Viime vuosina meillä on ollut kova halua tuottaa Suomeen hoitajia ulkomailta, vaikka on täysin mahdollista, että hoitajat ovat se viimeinen ammatti, joka säilyy ja joka kannattaisi, ehkä säilyttää meillä itsellämme.

Mitä Jumalaa palvellaan

Taloudellisesta argumentista vielä sen verran, että jos Suomalaiset vaihdettaisiin jostain syystä huomenna japanilaisiin, niin tämä voisi olla taloudelle hyväkin asia, koska japanilaiset ovat ahkeria ja lainkuuliaisia, mutta mitä väliä on taloudella, jos kyse ei ole enää meidän taloudestamme? Niin talous-, kuin maahanmuuttopolitiikassa tulisi ajaa suomalaisten, ei talouden asiaa. Tietysti talous on tärkeä, mutta myös luonnonsuojelu, maanpuolustus ja kansanterveys ovat tärkeitä ja kaikkien noiden tärkeiden asioiden edellytyksenä on, että on olemassa suomalaisia, joilla voi sitten olla talous, josta huolehtia, maa, jota puolustaa, luonto, jota suojella ja kansa, joka voi tervehtyä. Talous on sosiaalinen konstruktio, mutta minä en ole. Minä olen ihminen, lihaa, verta ja huonosti nukuttaja öitä ja niin ovat muutkin suomalaiset. Ja koska me olemme oikeasti jotain, tulee meidän olla kaltaistemme oikeiden ihmisten puolella, eikä sotkeutua käsitteiden ja muodikkaiden iskulauseiden verkkoon.

Kaiken takana on demografia

Maahanmuuttoa perustellaan sillä, että suomalaiset eivät saa tarpeeksi lapsia. Tämä on totta, mutta ei maahanmuutto saa suomalaisia tekemään lisää lapsia. Maahanmuutto tarkoittaa, että Suomessa asuu lisää ulkomaalaisia ja Suomi hajoaa etnisuskonnollisten ryhmien tilkkutäkiksi. Jos halutaan, että suomalaiset tekevät lisää lapsia ja henkilökohtaisesti minä haluan, että suomalaiset tekevät lisää lapsia, niin ihan ensimmäiseksi ihmisille pitää sanoa, että tehkää lisää lapsia ja lakata valehtelemasta heille, että maahanmuutto on vastaus lapsettomuuteen tai talouden ongelmiin.

Esimerkiksi Vuonna 2006 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli alle 200 000, ja nyt se on lähes 700 000. Vuonna 2006 valtion velka oli 59 miljardia euroa ja sen osuus BKT:stä oli 34.1 %, nyt valtion velka on yli 187 miljardia ja sen suhde BKT:hen on 66.7 %.

Todistaako tämä aukottomasti, että maahanmuutto onkin ollut rasite Suomen taloudelle?

Ei tietenkään todista, sillä asioiden välinen korrelaatio, ei tarkoita kausaalisuhdetta. Kouluesimerkki tästä on, että jäätelönmyynnin kasvu kesällä korreloi runsaiden hukkumiskuolemien kanssa, mutta eivät hukkumiset jäätelöstä johdu, vaan sekä jäätelönmyynnin, että hukkumisten märän kasvun selittää lämmin kesä. Mutta vaikka korrelaatio ei ole osoitus kausaalisuhteesta, on se kuitenkin sen edellytys. Jos maahanmuuttajataustaisten määrä on kasvanut 20 vuodessa sadoilla tuhansilla, eikä se ole kääntänyt meidän talouttamme nousuun, niin olisiko aivan mahdotonta ajatella, että ehkä lisääntynyt maahanmuutto ei käännäkään talouttamme nousuun?

Työperäinen hyvä humanitaarinen paha

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on yleistynyt käsitys, jonka mukaan on olemassa kahdenlaista maahanmuuttoa. Työperäistä hyvää maahanmuuttoa ja humanitaarista pahaa maahanmuuttoa. Tässä ajattelussa työperäiset maahanmuuttajat integroituvat ja maksavat veroja, kun taas humanitaariset maahanmuuttaja gettoutuvat ja maksavat toisilleen suojelurahaa. Totta onkin, että esimerkiksi ukrainalaisten työttömyysaste on korkea, mutta toisaalta inkeriläisten paluumuutto oli humanitaarista maahanmuuttoa, enkä minä ole kuullut kenenkään valittaneen siitä 1990- luvun jälkeen. Ja jos katsotaan toisaalle, niin 160 000 hongkongilaista on paennut Kiinan sortoa Englantiin viimeisen viiden vuoden aikana, enkä ainakaan minä ole kuullut englantilaisten maahanmuuttokriitikoiden valittavan näiden ihmisten rasittavan saarivaltakunnan julkista taloutta. Sen sijaan 1960- luvulla työn perässä Ranskaan muuttaneiden muslimeiden jälkeläiset ovat muodostaneet omalakisia yhteisöjään Ranskan lähiöihin ja käyvät nyt matalan intensiteetin sotaa ranskalaista yhteiskuntaa ja länsimaista sivilisaatiota vastaan.

Tietysti on kaikenlaista tutkimusta, joka todistaa työperäisen maahanmuuton autuudesta ja muistan lukeneeni joskus selvityksen, jonka mukaan työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste 10 maassaolovuoden jälkeen oli noin 90 %, joka on todella korkea. Tutkimus antoi siis ymmärtää, että työperäinen maahanmuutto nostaa työllisyysastetta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan mainittu perheenyhdistämisten vaikutusta, eli jos kaikki nuo maahanmuuttajat tuovat puolisonsa, jotka eivät työllistykään tarkoittaa se, että tuon maahanmuuttajaryhmän todellinen työllisyysaste olisi 45 %. Jos olemme rehellisiä, niin tietysti osa puolisoista työllistyy ja osa tulijoista on poikamiehiä. Tämän esimerkin tarkoitus on vain osoittaa, kuinka harhaanjohtavan kuvan tällaiset selvitykset antavat ja on hyvä huomata, että selvitysten tekijät tietävät, että ne antavat harhaanjohtavan kuvan.

Viriilit ulkomaalaiset

Maahanmuutto ei ole pitkän tähtäimen ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen, koska syntyvyyden alenemien ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan syntyvyys laskee lähes kaikkialla maailmassa. Syntyvyys on alle uusiutumistason esimerkiksi Intiassa, Turkissa, Iranissa, Tunisiassa ja Nepalissa ja esimerkiksi New Delhissä ja Istanbulissa syntyvyys on alhaisempi kuin Suomessa. Pitkän tähtäimen ratkaisu huoltosuhteeseen ei ole maahanmuutto, vaan se, että hedelmällisessä iässä olevat miehet ja naiset ovat sukupuoliyhteydessä keskenään ja tekevät tarpeeksi lapsia.

Lopuksi

Tietysti voidaan sanoa, että minä yksinkertaistan asioita ja että on olemassa hyvää maahanmuuttoa ja kaikki tämä vaatia enemmän keskustelua. Ja näin varmasti onkin, mutta missä tämä keskustelu on tarkoitus käydä? On epäilemättä taloudellisessa mielessä hyvää maahanmuuttoa, mutta niin on huonoakin. Ja jos olemme rehellisiä, niin me kaikki tiedämme mitä se huono maahanmuutto on. Kun puhutaan esimerkiksi Ranskan tai Ruotsin getoista, niin ei kukaan oleta, että niitä kansoittavat ukrainalaiset tai kiinalaiset, vaan niitä kansoittavat afrikkalaiset ja muslimit. Ja jos meillä ei olisi muslimien ja afrikkalaisten maahanmuuttoa, niin Ranskassa ja Ruotsissa ei olisi gettoja, eikä Suomessa näitä jatkuvia uutisia taksikuskien tekemistä raiskauksista. 

Mutta, jos minä sanon tämän, alkaa se ainainen nimittely, joka maahanmuuttokeskustelun ja sen myötä maahanmuuttopolitiikan lamauttaa. Ohessa muutamia nimityksiä, joilla ihmisiä, joilla on samanlaisia mielipiteitä kuin minulla kutsutaan. Natsi, fasisti, salaliittoteoreetikko, juntti, globalisaation häviäjä, impivaaralainen, islamofoobikko, rasisti ja niin edelleen.

Nimittely ei kuitenkaan ole tapa käydä keskustelua, vaan se on tapa olla käymättä sitä.

Lisäksi maahanmuutosta puhutaan usein, kuin kyseessä olisi jalkapallo-ottelu, jossa kumpikin osapuoli kannattaa omaa jengiään riippumatta siitä mitä kentällä tapahtuu. Sortumatta turhaan kyynisyyteen, niin joskus minusta tuntuu, että maahanmuuton kyllä puolen perustelujen kumoaminen on turhaa, koska kyse ei ole perustelluista mielipiteistä, vaan mielipiteestä, jolle keksitään perustelut. Ja rehellisyyden nimessä myönnettäköön, että sama pätee aika usein myös maahanmuuton ei puoleen.

Esimerkiksi terrorismi tai sen uhka ovat ikään kuin argumentteja, joko maahanmuuttojengin puolesta tai sitä vastaan. Islamilaisen terrorismin uhka on piste maahanmuuton vastustajien jengille ja äärioikeistolaisen terrorismin uhka maahanmuuttojengille. Tällaisessa ajattelussa kuitenkin unohtuu, että islamilaisen terrorismin uhka johtuu maahanmuutosta ja äärioikeistolaisen terrorismin uhka johtuu saman maahanmuuton vastustamisesta.

Eli toisin sanoen kyse ei ole mistään pelistä, vaan ongelmasta nimeltä terrorismi, joka johtuu siitä, että Suomeen ja Eurooppaan on muuttanut muslimeita.

Toinen osoitus oman jengin kannattamisesta on selittää maahanmuuttajien vaikeudet heistä itsestään riippumattomilla syillä ja heidän onnistumisensa heistä itsestään johtuvilla syillä. Esimerkiksi työssäkäyvä maahanmuuttaja on ahkera ja suomalainen on laiska, kun ei kyseisessä työssä käy, kun taas maahanmuuttajan työttömyys tai työpaikka, jossa on vain suomalaisia, on merkki syrjinnästä ja rasismista.

Tietysti voidaan sanoa, että samanlaisia yksinkertaistuksia tehdään aidan tälläkin puolella ja niin varmaan tehdäänkin, mutta kaikki, joiden mielipiteillä tässä maassa on jotain väliä tuppaavat olemaan sillä toisella puolella. Ei sillä ole merkitystä, mitä nimimerkki Fuckall69 sanoo jollain keskustelupalstalla, josta sinä et ole koskaan kuulutkaan, mutta merkitystä on sillä mitä professorit sanovat Aaltoyliopiston luennoilla, koska he kouluttavat meidän tulevan eliittimme.

Loppuun todettakoon vielä, että maahanmuutossa ei ole loppujen lopuksi kyse taloudesta tai moraalista, vaan kyse on Suomen ja laajemmassa mielessä länsimaiden olemassaolosta.