Pieniä tarinoita

Valheita ja videonauhaa

Perjantai 26.1.2024 klo 14.11


YouTubessa ja Rumblessa on katsottavissa dokumenttielokuva nimeltä The Fall of Minneapolis. Dokumentti käsittelee toukokuun lopussa vuonna 2020 poliisin pidättämän George Floydin kuolemaa ja sitä seuranneita mellakoita ja oikeudenkäyntiä. George Floyd, joka oli taparikollinen ja narkomaani kuoli pidätyksen yhteydessä, kun hän oli yrittänyt ostaa kaupasta väärennetyllä setelillä tupakkaa.

Kuolemansa jälkeen Floydista tehtiin Amerikassa pyhimys, jonka mukaan nimettiin katuja ja jolle pystytettiin patsaita. Itse asiassa Floydista tuli niin pyhä mies, että hänelle järjestettiin kolmet hautajaiset, joista yhdet televisioitiin ja näytettiin ympäri maailmaa. Myös meillä Suomessa yleisradion toimesta.

Vertailun vuoksi, kun Englannin kuningatar Elisabet II, Mauno Koivisto ja Jeesus Kristus kuolivat, heidät haudattiin vain kerran.

Dokumentissa näytetään runsaasti videokuvaa poliisien omista kameroista, joiden kuvan- ja äänenlaatu on Hollywood elokuvien tasoa. Dokumentti osoittaa käytännössä kaikki väitteet poliisien väkivallasta, rasismista ja murhanhimoisuudesta vääriksi. Ensimmäinen paikalle tullut poliisi oli itsekin tummaihoinen ja Floyd sekaisin kuin seinäkello ja kamera näyttää hänen syöneen suussaan olevat huumeet, joka käsittääkseni ei ole erityisen terveellistä. Dokumentissa siteerataan myös ruumiinavauspöytäkirjaa, jossa spekuloidaan Floydin kuoleman johtuneen nimenomaan huumeiden yliannostuksesta.

Derek Chauvin, joka piti polveaan Floydin päällä, tuomittiin toisen asteen murhasta 22 ja puolen vuoden vankeuteen. Dokumentin julkaisemisen jälkeen Chauvinia puukotettiin vankilassa, mutta hän jäi henkiin. Myös muut paikalla olleet kolme poliisia tuomittiin eri pituisiin vankeusrangaistuksiin, vaikka oli ilmeistä, että he eivät olleet tehneet mitään väärää. Dokumentissa näytetään, kuinka Floyd työntää itse itsensä ulos poliisiautosta, kuinka poliisit tilaavat tälle ambulanssin ja kuinka yksi poliiseista yrittää vielä elvyttää Floydia ambulanssissa. Elokuvassa haastatellaan Minneapolisin poliiseja ja näytetään sivuja paikallisen poliisin käyttämästä ohjekirjasta, jossa poliiseja koulutetaan käyttämään juuri sellaisia tekniikoita, kuin murhasta tuomittu Derek Chauvin käytti pitäessään Floydia aloillaan.

Floydin kuolema johti kuukausia kestäneisiin mielenosoituksiin ja mellakoihin Amerikassa, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä ja joissa tuhottiin omaisuuttaa miljardien dollarien arvosta. Protestiliikkeen johtoon nousi Black Lives Matter (BLM) liike, jota myös Suomen silloinen pääministeri Sanna Marin kertoi kannattavansa. Mellakoiden taustalla oli Floydin kuoleman lisäksi Amerikassa yleinen käsitys, jonka mukaan poliisi tappaa aseettomia mustia amerikkalaisia, vain pahaa pahuuttaan harva se päivä. Käsitys ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan todellisuudessa mustien todennäköisyys tulla poliisin ampumaksi, ei ole yhtään sen todennäköisempää kuin valkoisillakaan.

Yksi dokumentin vastenmielisimmistä kohdista on kuvaus kaupungin poliisipäällikön ja Minneapolisin pormestarin toiminnasta mellakoiden hoidossa ja heidän haluttomuutensa puolustaa omia alaisiaan. Pormestari käski poliisin pysyä sivussa, kun mellakoitsijat riehuivat pitkin kaupunkia, eikä hän antanut poliisien edes puolustaa omaa poliisiasemaansa, vaan antoi huligaanien polttaa sen maan tasalle, joka oli epäilemättä selvä osoitus kaupungin asukkaille, siitä kenelle todellinen valta kaupungin kaduilla nyt kuuluu. Pormestarin haluttomuus pitää yllä lakia ja järjestystä johti rikollisuuden lisääntymiseen ja murhien määrä lähes kaksinkertaistui kaupungissa vuodesta 2019 vuoteen 2020. Poliisipäällikkö väitti puolestaan oikeudessa, että Chauvinin käyttämät tekniikat, eivät olleet poliisilaitoksen hyväksymiä, vaikka ne mitä ilmeisemmin olivat.

Jotain siitä, miten pahasti amerikkalaisten käsitykset poliisista ja mustien kokemasta rasismista ovat jakautuneet kertoo selvitys, jonka mukaan puolet liberaaleiksi tai hyvin liberaaleiksi itsensä arvioivista ihmisistä uskoi, että poliisi tappaa maassa vuosittain yli 1000 aseetonta mustaa miestä. Hyvin liberaaleiksi itsensä määrittelevistä yli 25 % uskoi poliisin tappavan 10 000 aseetonta mustaa vuodessa. Todellinen poliisin tappamien aseettomien mustien määrä oli, lähteestä riippuen, 12 tai 27 ja todennäköisesti nuo 12 tai 27 vastustivat pidätystä tai uhkasivat poliisia jollain muulla tavalla.

Mutta jos palaamme takaisin dokumenttielokuvaan, niin huomionarvoisinta siinä on, että se ei muuta mitään. Dokumenttia on tietysti kommentoitu mediassa ja sosiaalisen median alustoilla, mutta sen ilmestyminen ei ole, eikä tule olemaankaan hetki Amerikan historiassa, joka sai ihmiset näkemään valon tai ymmärtämään kuinka media, ja poliitikot ovat johtaneet ihmisiä harhaan ja kuinka neljä syytöntä miestä on tuomittu vankeuteen ja heidän elämänsä on tuhottu.

Tietysti on ihmisiä, jotka ajattelevat juuri näin dokumentin katsottuaan, mutta koska digitalisaatio ja sosiaalinen media on johtanut mediakentän pirstaloitumiseen suurin osa ihmisistä, jotka dokumentin katsovat suhtautuivat alun perinkin skeptisesti BLM liikkeeseen ja kesän 2020 mellakoihin. The Fall of Minneapolisin kaltaisen dokumentit pitäisi johtaa kansanliikkeeseen ja tuomittujen poliisien vapauttamiseen, mutta on hyvin todennäköistä, että se ei johda mihinkään. Ja se ei johda mihinkään, koska mediakentän pirstaloituminen tarkoittaa, että ihmiset voivat elää omissa kuplissaan omine totuuksineen. Sillä niin ikävää kuin se onkin, niin huomiotalouden vaatima keskeytymätön uutisvirta tarkoittaa, että useimmat ihmiset, niin Suomessa kuin Amerikassakin ovat jo unohtaneet, Derek Chauvinin, George Floydin, kesän 2020 mellakat ja koko BLM liikkeen.

Jos siirrytään dokumentista hetkeksi fiktion pariin, niin keväällä teattereihin on tulossa elokuva nimeltä Civil War, joka kertoo Amerikassa puhjenneesta sisällissodasta. USA on poliittisesti hyvin jakautunut, mutta ei Amerikka tietenkään oikeasti ole sisällissodan partaalla, vaikka jotkut pessimistit uskovatkin sen hoipertelevan siihen suuntaan.

Oikeaan sisällissotaan tai vallankumoukseen tarvitaan ainakin kolme asiaa. Joista ensimmäinen on aineellinen kurjuus, jonka taloudellinen lama, luonnonmullistus tai huonot sadot saavat aikaan, toinen on valmiiksi jakautunut kansakunta ja kolmas on ideologia, joka antaa moraalisen oikeutuksen kapinalle tai vallankumoukselle, joka sitten johtaa tai on johtamatta sisällissotaan. Esimerkiksi Venäjän vallankumousta edelsivät ensimmäisen maailmansodan karmeat tappiot ja maan hirvittävä köyhyys ja takapajuisuus, joka sai kansan syvät rivit yhdistymään Lenin johtamien ammattivallankumouksellisten taakse, joiden usko sosialismiin oli horjumaton. Suomen sisällissotaa edelsi vuoden 1917 taloudellinen romahdus, joka ajoi suomalaisia köyhyyteen, ja joka sitten johti sosialismin nimeen suoritettuun kapinaan, joka muuttui lähes välittömästi sisällissodaksi. Hitler onnistui puolestaan nousemaan valtaan ja lopettamaan demokratian Saksassa yhtäältä 1920- luvun hyperinflaation, 1930- luvun laman ja natsien Saksan suuruutta korostavan ideologian avulla.

Tämän päivän Amerikassa ei ole sellaista köyhyyttä, kuin viime vuosisadan alun Venäjällä, Suomessa tai Saksassa, eikä sellaista ideologiaa, joka innostaisi ihmiset todelliseen kapinaan esivaltaa vastaan. Mutta Amerikka on poliittisesti jakautunut maa ja tuohon jakautumiseen ovat omalta osaltaan syypäitä kaikki ne poliitikot ja toimittajat, jotka olivat lietsomassa vuoden 2020 mellakoita ja jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä maalanneet yksinkertaistettua kuvaa mustan väestön sosiaalisista ongelmista, sekä rasismista Amerikassa.

Jos jatketaan vielä median ja poliitikkojen parissa, niin meillä kuin Amerikassakin on jo vuosia varoiteltu valeuutisista, Putinin trolleista ja kaiken maailman populisteista ja salaliittoteoreetikoista, jotka johtavat hyväuskoista ja yksinkertaista kansaa harhaan vaarallisilla valheillaan. Ja toki kaikenlaisia trolleja ja populisteja on olemassa, mutta suurin syy siihen, miksi ihmiset menettävät uskonsa mediaan, poliitikkoihin ja yhteiskunnan instituutioihin yleensä ei ole Putinin trolleissa ja salaliittoteoreetikoissa. Vaan syy on poliitikoissa ja mediassa itsessään, joiden versiot tapahtumista paljastuvat turhan usein vastenmielisiksi valheiksi, joissa George Floydin kaltaiset rikolliset ja narkomaanit nostetaan sankareiksi ja vaikeaa ja vaarallista työtä tekevät poliisit joutuvat loka kampanjan kohteiksi ja heidät pannaan lopuksi vankilaan.

 

Ja kun valheista puhutaan, niin Amerikan rakenteellista rasismiakin merkittävämpi valheellinen narratiivi, jota sekä media, että useat poliitikot pitävät yllä on väite, jonka mukaan Suomessa ja muissa länsimaissa käynnissä oleva demografinen muutos on vain harhaisten hölmöjen keksimä väestönvaihto salaliittoteoria, vaikka kuka tahansa voi nähdä Suomen väestön vaihtuvan yksinkertaisesti kävelemällä kaupungilla. Ja jos olet oikein tiedonjanoinen voit vielä vierailla tilastokeskuksen sivuilla toteamassa, että vuonna 2022 Suomessa kuoli 63 219 henkeä, syntyneitä oli puolestaan 44 951, joista kotimaisia kieliä puhuville syntyi 38 179. Ja jos olet oikein ahkera voit käydä vielä tilastokeskuksen toisellakin sivulla, jonka mukaan vuonna 2022 Suomeen muutti 49 998 henkeä, eikä tuossa luvussa ole edes mukana Ukrainan pakolaisia.

Tähän väliin monivalintakysymys. Jos kuolleisuus ylittää syntyvyyden ja Suomeen muuttaa uutta väestöä ulkomailta, niin mitä väestölle tapahtuu? A) Väestö pysyy ennallaan. B) Väestö vaihtuu. C) Kyseessä on hupsu salaliittoteoria.

Tarkoitukseni ei ole väittää, että media on syypää kaikkeen tai että kaikki mitä lehdet kirjoittavat on valetta. Päinvastoin. Suurin osa siitä mitä lehdet kirjoittavat on totta, toimittajat tekevät tärkeää työtä ja yhdeksän kertaa kymmenestä lehtien jutut ovat puolueettomia ja luotettavia. Ongelma vain on, että yhdeksän kertaa kymmenestä ei ole tarpeeksi.

Kyse ei ole siitä, että median tai poliitikkojen pitäisi olla erehtymättömiä. Ei kukaan ole erehtymätön eikä sellaista voi olettaakaan. Kyse on siitä, että kun virheitä tehdään ne pitäisi myös uskaltaa myöntää, jotta ne sitten voisi korjata.

Avainsanat: Blogi/podcast


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini