Kuuntele podcastina

Ennustusten tekeminen, erityisesti tulevaisuutta koskevien on tunnetusti vaikeaa, mutta yritetään nyt kuitenkin. Alla muutamia uutista maailmalta, sekä ennustukseni siitä, miten nämä asiat kehittyvät vastaisuudessa.

Ennustusten tekeminen, erityisesti tulevaisuutta koskevien on tunnetusti vaikeaa, mutta yritetään nyt kuitenkin. Alla muutamia uutista maailmalta, sekä ennustukseni siitä, miten nämä asiat kehittyvät vastaisuudessa.

Aloitetaan Britanniasta, jossa maan oikeusministeri Mike Freer kertoi jokin aika sitten lopettavansa tehtävissään ja vetäytyvänsä politiikasta seuraavien parlamenttivaalien jälkeen. Freerin syy politiikasta luopumiseen ovat jatkuvat tappouhkaukset ja viimeinen pisara oli hänen vaalipiirinsä toimistoon tehty polttopulloisku. Asialla ovat olleet ystävämme muslimit, jotka eivät ole pitäneet ministerin homoseksuaalisuudesta ja hänen vankkumattomasta tuestaan Israelille. Freer kertoi välttäneensä, jo yhden murhayrityksen ja muuan Ali Harbi Ali, joka murhasi toisen konservatiivipuolueen kansanedustajan vuonna 2021, suunnitteli myös Freerin tappamista. Tappouhkauksien ja turvallisuushuolien lisääntyessä monet parlamentaarikot ovatkin alkaneet vaatia itselleen parempia turvatoimia.

USA:ssa puolestaan presidentti Joe Biden piti lehdistötilaisuuden, jonka tarkoitus oli hälventää epäilyjä hänen kyvystään toimia maansa presidenttinä. Epäilyksille ei jäänytkään enää sijaa, vaan herra presidentti on jo selkeästi seniiliyden rajan ylittänyt vanhamies, jonka ei pitäisi enää ajaa autoa, taikka johtaa maailman mahtavinta supervaltaa. Ja jos tämä tuntuu ylilyönniltä, niin katsokaa tuo 12 minuuttia kestävä tilaisuus ja päätelkää itse.

Bidenista puhuttaessa on hyvä muistaa, että hän todella on Yhdysvaltain presidentti, mikä tarkoittaa, että hänen avustajansa antanevat hänelle jotain tinktuuraa ennen kuin hänet päästetään kameroiden eteen. Eli toisin sanoen, tämä Biden on Bidenia parhaimmillaan. Ja jos tämä tuntuu epäreilulta, niin katsokaa mikä tahansa Sauli Niinistön lehdistötilaisuus ja verratkaa noita kahta herraa ja heidän esiintymistään. Toinen vaikuttaa valtiomieheltä ja toinen Leonid Brezhneviltä viimeisinä vuosinaan. 

Ja kun olemme jo valmiiksi venäläisissä tunnelmista, niin otetaan kolmaskin uutisemme Venäjältä, jossa amerikkalainen toimittaja Tucker Carlson kävi haastattelemassa Vladimir Putinia. Haastattelun lisäksi, Carlson julkaisi joukon videoita, joissa hän kertoo, kuinka hienoa elämä Venäjällä on. Putinin haastattelu itsessään on mielenkiintoinen ja katsomisen arvoinen, mutta muut Carlsonin ulostulot, joissa hän kehuu Venäjää, ovat osa suurempaa ilmiötä, jossa osa oikeistosta, ja tämä on erityisen totta Amerikassa, menettää uskonsa länsimaihin ja niiden instituutioihin. Sinänsä Venäjän ihailussa ei ole mitään uutta, vaan hyvä osa vasemmistoa oli korviaan myöten rakastunut Leniniin, isä aurinkoiseen ja Neuvostoliiton suurimman osan 1900- lukua. Eivätkä Venäjän ymmärtäjät ole suinkaan rajoittuneet vasemmisto haihattelijoihin, vaan NL:n romahtamisen jälkeen esimerkiksi Esko Aho meni venäläisen Sberbankin hallitukseen, Paavo Lipponen toimi yli vuosikymmenen Nord Stream kaasuputkiyhtiön lobbarina ja Alexander Stubb halusi aikanaan viisumivapauden Venäjän kanssa.

Ihmisten vaikuttimet Venäjämielisyydelle tietenkin vaihtelevat ja vasemmiston, sekä Carlsonin tapauksessa kyseessä lienee eräänlainen ”ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella ilmiö”, jossa milloin minkin suuren johtajan luotsaama itänaapurimme nähdään vaihtoehtona kapitalismin tai monikulttuuri höpönlöpön mädättämälle lännelle. Sivumennen sanoen samanlaista ihailua ovat saaneet eri aikoina, niin Intia, Kiina, Afrikka kuin Etelä-Amerikkakin. Maailman Lipposten ja Ahojen vaikuttimina ovat luultavasti olleet yksinkertaisesti turhamaisuus ja raha. Sillä Sberbankin hallituksessa ja Nord Streamin lobbarina on varmaan saanut lentää yksityiskoneilla, tavata vaikutusvaltaisia ihmisiä ja tuntea itsensä tärkeäksi. Ja kaikki tämä ilman pääministerin tehtävien vastuuta ja jokaista liikettä kyttäävää ja jokaista päätöstä arvostelevaa mediaa. Tuore presidenttimme Stubb halusi puolestaan viisumivapauden Venäjän kanssa luultavasti siksi, että avoimeen maailmaan uskovana optimismina viisumivapaus oli yksinkertaisesti jotain sellaista, joka sopi Stubbin maailmankuvaan. Ja kun jokin asia sopii ihmisen maailmankuvaan, sitä helposti alkaa kuvittelemaan, että se sopii maailmaankin.

Syy siihen miksi otin puheeksi britti ministerin saamat uhkaukset, Bidenin seniiliyden ja oikeiston aika ajoin esiin tulevan Venäjämielisyyden on, että yhdelle niistä tullaan lähitulevaisuudessa tekemään jotain ja muille ei. Ja nyt tulevat siis ne kirjoituksen otsikossa mainitsemani ennustukset, joista ensimmäinen on, että Joe Biden ei tule asettumaan enää ehdolle tämän vuoden presidentinvaaleissa, koska on niin ilmeistä, että hän on jo liian vanha ja liian seniili mies moisiin tehtäviin ja kaikki tietävät tämän. Ja jos ollaan aivan rehellisiä, saman olisi voinut sanoa hänestä jo neljä vuotta sitten. Niinpä Biden siirretään syrjään ja hänen puolestaan presidentinvaaleissa kisaa todennäköisesti, joko varapresidentti Kamala Harris, joka epäsuosiostaan huolimatta on kuitenkin elävien kirjoissa tai Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom, jota on veikkailtu Bidenin korvaajaksi, jos nykyinen presidentti sattuisi kisasta luopumaan.

Ruotimatta amerikkalaisen yhteiskunnan nykytilaa sen kummemmin, niin vanhuuden höperyydestään johtuen Biden on todennäköisesti ollut jo pidemmän aikaa pelkkä marionetti, jonka naruista erilaiset takapirut ovat vedelleet. Ja se, että vapailla vaaleilla valitut johtajat ovat marionetteja ja todellista valtaa käyttävät heidän sijastaan kulissien takana toimivat avustajat ja lobbarit, ei ole demokratian kannalta täysin ihanteellista.

Tämä on siis ennustukseni Bidenin suhteen. Hänet kammetaan paikaltaan tavalla tai toisella, koska hänestä ei ole enää jatkamaan ja kenties Amerikan valtiolaivan matka tasaantuu, vaikka veikkaankin, että maan moninaiset ongelmat hirvittävästä huumeongelmasta yli 30 biljoonan dollarin valtion velkaan ja holtittomaan maahanmuuttopolitiikkaan saavat tuon laivan seilaamaan jatkossakin melko myrskyisillä vesillä.

Mutta palataan ensimmäiseen mainitsemaani uutiseen, joka koski Britannian oikeusministerin tulevaa luopumista politiikasta. Britannia on maa, joka on hyvää vauhtia hajoamassa etnisuskonnollisten ryhmien tilkkutäkiksi ja jossa islamilaiset fanaatikot, voivat uhkailulla ja väkivallalla saada ministerit jättämään tehtävänsä. Britanniaa koskeva ennustukseni onkin, että maan nykytilalle ei tehdä mitään, vaan maan hajoaminen jatkuu ja sen yhtenä näkyvimpänä merkkinä tulevat olemaan tyhjänpäiväiset poliitikot, jotka eivät todella usko itseensä tai omiin aatteisiinsa, sikäli kuin heillä sellaisia sattuu olemaan.

Oikeusministeri Freerin tapauksesta vielä sen verran, että oleellista siinä ei ole, että muslimit vihaavat homoja ja Israelin ystäviä. Ketäpä he eivät vihaisi? Oleellista on, että Freer antoi periksi ja ilmoitti luopuvansa politiikasta, koska ei usko enää pystyvänsä asioihin vaikuttamaan. Ja kun oikeusministeri ei usko voivansa vaikuttaa laittomuuksiin, niin millaisia tavalliset englantilaiset uskovat omien vaikutusmahdollisuuksiensa olevan? Ja kun ihmiset lakkaavat uskomasta lakiin ja järjestykseen, tarkoittaa se yleensä, että ensimmäinen muuttuu arbitraariseksi ja toinen häviää pikkuhiljaa kokonaan.

Josta päästäänkin kolmanteen ennustukseeni, joka koskee Amerikan poliittista elämää. Riippumatta siitä kuka Amerikan seuraavat presidentinvaalit voittaa, tulee Amerikka vetäytymään tällä vuosikymmenellä enemmän itseensä ja se tulee jättämään Euroopan asiat eurooppalaisille ja Aasian aasialaisille. Ei tämä tietenkään Tucker Carlsonista johdu, mutta hän ilmentää Amerikassa kasvavaa mielipidettä, jonka mukaan Amerikka on niin sekaisen, että sekin tarvitsee vahvan johtajan, joka panee maan sisäiset asiat järjestykseen ja jättää ulkomaiden ongelmat ulkomaalaisten ratkaistavaksi.

On hyvä huomata, että heikkenevä ja itseensä vetäytyvä Amerikka ei välttämättä ole katastrofi keskiverto amerikkalaiselle, mutta muulle maailmalle Amerikan kääntyminen itseensä tarkoittaa suunnilleen samaa, kuin poliisin vetäytyminen rauhattomalta asuinalueelta. Kun poliisi lakkaa valvomasta lakia ja järjestystä, syntyy kilpailu siitä, kuka tulevat lait säätää ja järjestystä valvoo. Ja pahaa pelkään, että tuota kilpailua ei tulla käymään reilunpelin hengessä, eikä Suomi – Ruotsi maaottelun säännöillä.