Pieniä tarinoita

Juutalaisista, marjoista ja poliitikoista

Sunnuntai 19.5.2024 klo 18.20


Ohessa muutamia huomioitani viimeaikojen tapahtumista.

Aloitetaan tapahtumasta, joka ei ole aivan viimeaikainen, mutta kuitenkin edelleen ajankohtainen. Yleisradio uutisoi viime syksynä, että hallitus aikoo kriminalisoida holokaustin kieltämisen ja ilmeisesti myös sen vähättelyn. Lakimuutoksen taustalla on ilmeisesti kyse Euroopan komissioista, joka on uhannut Suomea rikossyytteellä, jos lakimuutosta ei saada aikaan.

Suomi ei kuitenkaan ole ainoa maa, jossa juutalaiset ovat lakimuutosten kohteena, vaan myös Amerikassa kongressi on äänestänyt laista, joka laajentaisi antisemitismin määritelmää. Laki on laadittu vastaukseksi useissa yliopistoissa esiintyneelle juutalaisvihalle, joka on noussut pintaan Israelin sotatoimia vastustavissa mielenosoituksissa. Lakia on kritisoitu monestakin syystä, mutta yleisesti ottaen, sen pelätään rajoittavan sananvapautta ja sekoittavan antisemitismin ja Israelin kritiikin keskenään.

Tällaiset lait ovat sikäli älyttömiä, että holokaustin kieltäminen on mittaluokaltaan jokseenkin sama, kuin väittää, että Saksa ei vallannut Puolaa toisessa maailmansodassa tai USA ja Japani eivät olisi käyneet sotaa keskenään. Holokaustista löytyy loputtomasti silminnäkijäkuvauksia, arkistomateriaalia ynnä muuta, ja sen kieltämistä harjoittavat lähinnä puolikahelit salaliittoteoreetikot, sekä muslimit, erityisesti arabimuslimit, joiden vaikuttimena on heidän vihansa Israelia ja juutalaisia kohtaan.

Tällaisille ihmisille, niin kaheleille kuin muslimeillekin, holokaustin kieltävä lainsäädäntö ja Amerikassa mahdollisesti voimaantuleva juutalaisia suojaava laki tulevat näyttäytymään todisteena sionistien maailmanlaajuisesta salaliitosta, jonka avulla ilkeät juutalaiset kontrolloivat maailmaa ja ovat vastuussa kaikesta pahasta, mitä maailmassa milloinkaan on tapahtunut. Eli toisin sanoen, tullessaan voimaan tällainen lainsäädäntö lisää antisemitismiä, ei vähennä sitä.

Jos siirrytään juutalaisista thaimaalaisiin, niin ulkoministeriö linjasi keväällä, että se lakkaa myöntämästä thaimaalaisille viisumeja luonnonmarjanpoimintaan, koska poimijoiden hyväksikäyttö ja suoranainen ihmiskauppa ovat paljastuneet osaksi marjabisneksen rakenteita.

Opetus, jonka poimijoiden ihmiskauppa tarjoaa, on että kun ihmiset muuttuvat, muuttuu kaikki muukin. Marjojahan on Suomessa poimittu aina, mutta kun poimijat vaihtuvat toisiin ihmisiin, muuttui iloinen marjastus ihmiskaupaksi.  Maahanmuuton vaikutukset työelämään näyttävätkin olevan suunnilleen samanlaiset, kuin maahanmuuton vaikutukset kaupunkien maantieteeseen. Kun väestö jollain länsimaalaisella alueella vaihtuu ei länsimaalaiseksi, syntyy no-go alue tai China Town, jossa vallitsevat oma kulttuuri ja oma lainsäädäntö ja niin on myös työelämän laita. Kun jokin maahanmuuttajaryhmä alkaa dominoimaan jotain alaa, muuttuvat myös tuon alan kulttuuri, työehdot ja lainsäädäntö. Eivät tietenkään virallisesti, mutta käytännössä kyllä. Vai luuletko, että esimerkiksi ravintolabisnes on Suomessa samanlaista kuin se oli vielä 2000- luvun alussa?

Ainakin minun on hieman vaikea uskoa, että kielitaidottomat kiinalaiset kaikissa sadoissa tai tuhansissa kiinalaisissa ravintoloissa ja sushi paikoissa ympäri Suomen noudattavat Suomen työlainsäädäntöä. Miksi he noudattaisivat? Miten he edes voisivat tietää mitä noudattaa, jos he eivät puhu suomea tai englantia? Kuten olen monta kertaa ennenkin sanonut. Maahanmuuttajat ovat psykologisesti aivan normaaleja ihmisiä. Eivät he vihaa omaa kulttuuriaan tai omaa kansaansa, eivätkä he halua muuttua joksikin muuksi kuin mitä he ovat. Päinvastoin. Normaalit ihmiset ovat uskollisia omilleen. Omalle kulttuurilleen, omille tavoilleen ja omalle maalleen, eivät jollekin uppo-oudolle Suomelle, jonka eliitti haluaa teeskennellä, että kaikkien maailman ihmisten sisällä asuu pieni suomalainen, joka hyppää heti esiin, kun lentokoneen pyörät vain koskettavat maata Helsinki-Vantaalla.

Sanotaan vielä muutama sana politiikasta. Suurin uutinen Suomen poliittisessa elämässä viime aikoina on ollut perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen, joka ampui aseella humalapäissään yökerhon edustalla Helsingissä. Lopulta perussuomalaiset erottivat Vornasen ja myös Teuvo Hakkaraisen, joka oli asettumassa ehdolle Eurovaaleihin toisen puolueen listalta.

Politikoitu on kuitenkin muuallakin ja esimerkiksi Englannissa käytiin äskettäin paikallisvaalit, jotka työväenpuolue voitti konservatiivien kustannuksella. Vaalien huomionarvoisin seikka oli kuitenkin niin sanottu Gaza efekti, jossa useat muslimit hylkäsivät perinteisesti kannattamansa työväenpuolueen ja äänestivät itsenäisiä muslimiehdokkaita, jotka ottivat tyypillisesti tiukasti kantaa Israelia vastaan. Kenties tunnetuin noista ehdokkaista oli Länsi Midlandsissa kampanjoinut pormestariehdokas Akhmed Yakoob, joka keräsi täydellisestä tuntemattomuudestaan huolimatta 69 000 ääntä, joka on aika kunnioitettava määrä missä tahansa paikallisvaalissa.

Huomattavasta äänisaaliistaan huolimatta Akhmed jäi kuitenkin valitsematta, mutta hänen sijastaan esimerkiksi Leedsissä valittiin muuan Mothin Ali vihreiden listoilta, joka juhli voittoaan heiluttelemalla Palestiinan lippua ja huutamalla allahu akbar! Lontoossa puolestaan Sadiq Khan, muslimi hänkin, valittiin kolmannelle kaudelle Lontoon pormestariksi. Khanista tulikin ensimmäinen pormestari, joka on koskaan valittu kolmannelle kaudelle Ison-Britannian pääkaupungissa. Burnleyssa taas valtuustoon pääsi eräs Ali Auranzeb, joka juhli voittoaan ratsun selässä itämaisen rummunpärinän tahtiin. Jos linkittämiäni videoita katsellessasi ihmettelet, mitä tekemistä tällä kaikella on Englannin kanssa tai missä kaikki englantilaiset ylipäätään näissä videoissa luuraavat, niin ei näillä ehdokkailla taikka ehdokkaiden agendalla mitään tekemistä Englannin kanssa olekaan. Englanti on se paikka, jossa englantilaiset asuvat ja kun englantilaiset katoavat jää jäljelle parrakkaita miehiä, rummun pärinää ja allahu akbar huutoja.

Mutta, mitä Vornanen, Hakkarainen ja allahu akbar miehet kertovat Suomen ja Euroopan poliittisesta elämästä yleisellä tasolla? Vornanen ja Hakkarainen kertovat ensinnäkin siitä, että politiikka ei houkuta lahjakkuuksia. Joskin saman johtopäätöksen voi tehdä kyllä katsomalla, vaikkapa Petteri Orpoa tai Tytti Tuppuraista.

Lisäksi maailman Hakkaraisten äänestäminen kertoo äänestäjien turhautumisesta ja sen voi tulkita haistatteluna koko järjestelmälle. Ihmiset ovat epäilemättä äänestäneet Teuvo Hakkaraista eri syistä, mutta yksi keskeisin noista syistä on protestoiminen. Hakkaraisen menestys kertoo siitä, että ihmiset eivät usko, että politiikassa voi saada mitään aikaan ja heille riittää, että vallan käytäville valitaan, joku suorapuheinen kansanmies, joka kävelee flanellipaita päällä istuntosaliin ja käyttäytyy rempseästi. Sillä jos Hakkaraisen äänestäjät todella uskoisivat, että äänestämällä voi vaikuttaa Euroopan Unionin lainsäädäntöön, niin eivät he sinne Hakkaraista lähettäisi.

Hakkaraisen ja Vornasen kaltaisissa ehdokkaissa onkin jotain samaa kuin elokapinassa. Ei kukaan oikeasti usko, että istumalla käsikynkässä Kaisaniemen kadulla voisi saada aikaan muutakin kuin liikenneruuhkan. Liikenneruuhkan aiheuttaminen on vain tapa osoittaa tyytymättömyytensä nykyistä järjestelmää kohtaan, esittämättä sille mitään realistista vaihtoehtoa.

Jos palataan vielä Englannin paikallisvaaleihin, niin Allahu akbar miehet kertovat puolestaan siitä, että muslimit, kuten monet muutkin vähemmistöt äänestävät, jos se vain on mahdollista, omien etnisten ja uskonnollisten ryhmiensä edustajia, yksinkertaisesti siksi, että he kokevat heidät omikseen ja uskovat heidän ajavan asioita, jotka ryhmän jäsenet kokevat tärkeiksi. 

Kun muslimit äänestävät allahu akbar miehiä he toimivat loogisesti, koska nämä edustajat haluavat samoja asioita kuin heidän äänestäjänsäkin, kuten halal lihaa kouluihin ja kovempia sanktioita Israelille. Me sen sijaan emme toimi loogisesti äänestäessämme Vornasia, Hakkaraisia tai Tuppuraisia ja Orpoja, joilla ei elämässään ole ollut yhtään omaa ajatusta. Me emme toimi loogisesti, koska nämä ihmiset eivät tee sellaista politiikkaa, jota me oikeasti haluaisimme. Elleivät maahanmuuttajien nuorisojengit ja valtion velkaantuminen ole asioita, joita ihmiset ovat oikeasti halunneet.

Ihmisten pitäisikin ymmärtää, että politiikka on työ, siinä kuin joku muukin ja jos politiikassa haluaa olla hyvä, siihen pitää perehtyä ja siitä pitää olla kiinnostunut, ei se riitä, että osaa juoda viinaa ja käyttäytyä rempseästi. Tai olla niin kuin Tuppurainen ja Orpo, eli olla sitä mieltä, mitä puolueen puheenjohtaja tai EK:n isot pojat käskevät.

Esimerkiksi kansanedustajalla tai europarlamentaarikolla menee vähintään yksi kausi poliitikon työn opettelemiseen ja toinen siihen, että hän ehtii tunkea itsensä riittävän moneen valiokuntaan ja neuvostoon, jotta hänet otetaan vakavasti. Emme me tarvitse Vornasia ja Hakkaraisia, jotka voivat aivan hyvin olla kelpo poliiseja ja sahureita, mutta hyödyttömiä politiikkoina. Me tarvitsemme ihmisiä, joilla on älyä ja kiinnostusta siitä, kuinka yhteiskunta toimii, missä todellinen valta on ja miten tuota valtaa käytetään. Toisin sanoen, niin kuin millä tahansa muullakin alalla tarvitaan ihmisiä, joilla on sekä visio, että osaamista tuon vision toteuttamiseen.

Otetaan tähän loppuun vielä muutamia tilastoja siitä, kuinka tätä maata on viime vuosina johdettu. Isojen poikien maahanmuutto argumentti on, että matalan syntyvyyden takia meillä ei ole tekijöitä, valtio velkaantuu, talous kurjistuu ja siksi me tarvitsemme lisää maahanmuuttajia paikkaamaan sitä kuuluisaa huoltosuhdetta. Tätä virttä on laulettu nyt ainakin 15- vuotta, joten katsotaanpa mitä viimeisen 15 vuoden aikana on tapahtunut. Ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia oli Suomen väestöstä vuonna 2008 hieman yli 200 000. Vuonna 2023 heitä oli reilusti päälle puoli miljoonaa. Samalla aikavälillä Suomen valtio otti 100 miljardia euroa lisää velkaa. Vuonna 2008 naiset saivat Suomessa keskimäärin 1.85 lasta, vuonna 2023 naiset saivat keskimäärin 1,26 lasta.

Ei tarvitse olla Albert Einstein huomatakseen, että Suomi on tekemässä väestöllisen ja taloudellisen konkurssin. Tähän konkurssiin on epäilemättä useita syitä, mutta yksi niistä on, että meillä on ollut niin onnettomia johtajia.

Joten päätetään tämä kirjoitus toteamukseen, jos sinä olet nuori, isänmaallinen ja ahkera, mene politiikkaan. Sinua tarvitaan siellä.

Avainsanat: Blogi/podcast


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini