Kuuntele podcastina

Tapionkirja on avannut Twitter tilin @tapionkirja Mietin tilin avaamista pitkään, koska mielestäni keskustelu sosiaalisessa mediassa ei ole oikeaa keskustelua. Päätin kuitenkin avata tilin, koska nykyisellään Tapionkirjan sivustolla on suunnilleen parisataa käyntikertaa päivässä, joka on ihan ok tuntemattomalle sivustolle, jota pyörittää tuntematon mies. Mutta, jos haluan, että Tapionkirja ei aina ole tuntematon sivusto, niin Twitteriin liittyminen on looginen keino tavoittaa uutta lukijakuntaa. 

Tapionkirja on avannut Twitter tilin @tapionkirja Mietin tilin avaamista pitkään, koska mielestäni keskustelu sosiaalisessa mediassa ei ole oikeaa keskustelua. Päätin kuitenkin avata tilin, koska nykyisellään Tapionkirjan sivustolla on suunnilleen parisataa käyntikertaa päivässä, joka on ihan ok tuntemattomalle sivustolle, jota pyörittää tuntematon mies. Mutta, jos haluan, että Tapionkirja ei aina ole tuntematon sivusto, niin Twitteriin liittyminen on looginen keino tavoittaa uutta lukijakuntaa.

Liityin itse (siis minä Tapio Holopainen) Twitteriin lokakuussa 2022 ja se on alustana jokseenkin sellainen, jollaiseksi sen kuvittelin ja sen ongelmat keskustelukanavana ilmeisiä.

Twitterin ongelma ei ole se, että sen omistaa Elon Musk tai että siellä on paljon tyhmiä ihmisiä, jotka tyhmyyttään sanovat tyhmiä asioita tai maalittavat kunnon kansalaisia, vaikka tällaistakin varmasti tapahtuu. Twitterin ongelma on, että julkista keskustelua ei kerta kaikkiaan voi käydä lähettelemällä parin sadan merkin mittaisia tekstiviestejä ja lisäämällä niiden perään hymiöitä.

Esimerkiksi kirjoittamani blogitekstit ovat keskimäärin 1000–1500 sanan mittaisia ja 1000 – 1500 sanaa on sen verran, että kulloistakin aihetta voi käsitellä jokseenkin järkevästi ja kuitenkin niin lyhyesti, että joku jaksaa kirjoituksen lukeakin. Mutta ei 1500 sanaa mikään lopullinen totuus mistään aiheesta ole, vaan paremminkin pintaraapaisu, joka voi parhaimmillaan kannustaa lukijaa ajattelemaan kulloistakin aihetta enemmän. Ja jos 1500 sanaa on pintaraapaisu, niin 300 merkkiä ja hymiö, eivät ole oikein mitään.

Twitterin ongelma on, että se kannustaa ihmisiä sanomaan jotain nasevaa, josta heidän seuraajansa pitävät. Ja koska sinun seuraajasi pitävät nasevista lohkaisuistasi, se antaa sinulle tunteen, että ihmiset todella pitävät sinusta ja että sinulla todella on jotain tärkeää sanottavaa. Ja tuo tunne siitä, että sinusta pidetään ja että ihmiset haluavat kuulla mitä sanottavaa sinulla on, on kuin huumetta, johon ihmiset jäävät koukkuun. Ja saadakseen lisää tuota huumetta he jakavat yhä enemmän ja yhä nasevampia lohkaisuja saadakseen tykkäyksiä ja huomiota seuraajiltaan. Englannin kielessä on tälle ilmiölle nimikin nimeltä Audience capture, joka tarkoittaa, että somettajat ja muut julkisuuden henkilöt jäävät yleisönsä mieltymysten vangeiksi ja pyrkivät tuottamaan juuri sellaista sisältöä, joista heidän seuraajansa pitävät ja välttämään kaikkea mistä he eivät pidä.

Eri sosiaalisenmedian alustat edistävät eri asioita ja esimerkiksi Instagram edistää luultavasti kateutta ja vääristyneitä kauneusihanteita muokattujen kuvien ja videoiden muodossa. Twitter edistää puolestaan poliittista polarisaatiota, koska enemmän kuin tolkullista keskustelua, me ihmiset rakastamme nasevia kommentteja poliittisista vastustajistamme. Ja koska me rakastamme noita nasevia kommentteja, nasevimmat kommentaattorit palkitaan lukuisilla seuraajilla ja tykkäyksillä.

Twitterin toinen ongelma on, että kun sitä käyttää tarpeeksi paljon, alkavat sen käyttäjät kuvitella, että nuo parin sadan merkin julkiset tekstiviestit todella ovat julkinen keskustelu ja kun ihmiset käyttävät Twitteriä vielä enemmän, he alkavat kuvittelemaan, että nuo lauseenpätkät ovat ajattelua ja että noihin pariin sataan merkkiin voi todella puristaa jotain lopullisia totuuksia, joista ei voi, eikä tarvitsekaan keskustella enempää.

Tarkoitukseni ei ole sanoa, että kaikki Twitterin twiittailijat ovat typeryksiä, eivät he ole. Päinvastoin. Twitterissä on varmasti paljon älykkäitä ihmisiä, joilla todella on paljon sanottavaa. Ongelma vain on, että olitpa sinä millainen ajatusten Tonava tahansa, niin parilla sadalla merkillä ja muutamalla hymiöillä sinä et voi sanoa kovin paljon.

Näillä puheilla Tapionkirja kuitenkin aloittaa myös Twitterissä, mutta vain keinona jakaa kirjoituksia, videoita tai tietoa tapahtumista. Eli toisin sanoen. Tapionkirja ei lähde Twitteriin esittämään kommentteja. Näin Twitter taipaleemme aluksi alan jakaa kirjoitusteni lisäksi myös linkkejä haastatteluihin ja artikkeleihin, joita pidän lukemisen tai kuuntelemisen arvoisina. Jos haluat auttaa Tapionkirjaa, voit seurata meitä Twitterissä ja jakaa itsekin kirjoituksia, jos ne tuntuvat sinusta tolkullisilta.

Tapioon ja Tapionkirjaan saa halutessaan parhaiten yhteyttä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tapionkirja@tapionkirja.fi