Rinnakkaisyhteiskunta

Wikipedian mukaan rinnakkaisyhteiskunta on jonkin yhteiskunnan sisällä oleva yhteiskunta, jossa toimivat erilaiset säännöt kuin ympäröivässä yhteiskunnassa.

Kun puhumme rinnakkaisyhteiskunnasta, ajattelemme usein Ruotsia ja länsinaapurimme rinnakkaisyhteiskunnista ovatkin kirjoittaneet muun muassa Suomen uutiset, Iltalehti ja Helsingin sanomat. Mutta mikä rinnakkaisyhteiskunta oikein on ja miten se syntyy?

Asiaa voi ajatella seuraavalla tavalla. Jos Ruotsi on se paikka, jossa ruotsalaiset asuvat ja jonka tunnusmerkkejä ovat ruotsalaiset, tavat, arvot ja kulttuuri, niin Ruotsissa sijaitsevat rinnakkaisyhteiskunnat ovat paikkoja, joissa ruotsalaiset eivät asu ja joissa vallitsevat toisenlaiset tavat, arvot ja kulttuuri.

Rinnakkaisyhteiskunnat syntyvät yleensä maahanmuuton seurauksena, mutta mikä tahansa maahanmuutto ei synnytä rinnakkaisyhteiskuntaa, vaan rinnakkaisyhteiskunta syntyy, kun jollakin alueella on riittävän paljon riittävän erilaisen kulttuurin omaavia ihmisiä, jotka tyypillisesti kuuluvat myös johonkin valtaväestöstä poikkeavaan etniseen ryhmään.

Euroopassa rinnakkaisyhteiskunnat ovat usein islamilaisia yksinkertaisesti siksi, että muslimi maahanmuuttajia on paljon ja heidän kulttuurinsa poikkeaa eurooppalaisesta kulttuurista.

Yksi muslimeiden tapoihin ja arvoihin vaikuttavista tekijöistä on luonnollisesti uskonto, jonka opetukset suurin osa muslimeista ottaa tosissaan. Esimerkiksi vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan 65 % Länsi-Euroopassa asuvista muslimeista oli sitä mieltä, että uskonnon säännöt ovat heille heidän asuinmaidensa lainsäädäntöä tärkeämpiä.

Uskonnon vaikutus rinnakkaisyhteiskunnan tapojen erilaisuuteen näkyy toisaalta sukupuolten välisissä suhteissa ja toisaalta siinä, että muslimit pyrkivät erottautumaan muusta yhteiskunnasta. Nämä kaksi asiaa, erottautuminen ja sukupuolten väliset suhteet ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa.

Musliminaisten tapa käyttää hiukset peittävää huivia tai koko vartalon peittävää burkhaa ovat tapa sosiaalistaa nainen oman uskonnollisen yhteisönsä jäseneksi. Yhteisön jäsenten yhdenmukaisen pukeutumisen funktio onkin toimia eräänlaisena jengi tunnuksena. Samalla tavalla kuin Tappara lippis kertoo, että sen käyttäjä kannattaa tamperelaista jääkiekkojoukkuetta, huivi kertoo, että sen käyttäjä kannattaa uskontoa nimeltä islam. Huivi merkitsee kantajansa tietyn ryhmän jäseneksi ja samalla erottaa hänet muista ryhmistä, aivan samalla tavalla kuin Tappara lippalakki merkitsee käyttäjänsä Tapparan kannattajaksi ja erottaa hänet muiden jääkiekkojoukkueiden, kuten vaikkapa Ilveksen tai HIFK:n kannattajista.

Huivin ja Tappara lippiksen välinen ero on, että huivin käyttö on muslimeille huomattavasti tärkeämpää ja sen edustaman uskonnon rooli heidän elämässään paljon suurempi, kuin mitä Tampereen Tappara on kiihkeimmällekään Tapparan kannattajalle.

Valtaväestöstä erottautumisen lisäksi toinen tärkeä rinnakkaisyhteiskunnan syntyyn vaikuttava tekijä, on muslimien käsitys sukupuolten välisistä suhteista. Muslimi miehet saavat mennä ei muslimien kanssa naimisiin, koska vaimon oletetaan kääntyvän avioliitossa islamiin, mutta naisilta avioliitot ei muslimien kanssa ovat kielletty.

Halu käännyttää muslimimiesten vaimot islamiin, sekä musliminaisten naimisiinmenokielto ei muslimien kanssa estääkin tehokkaasti kaikkein arkipäiväisimmän ja tehokkaimman integraation muodon, eli avioliiton ja yhteiset lapset.  

Rinnakkaisyhteiskuntien, kuten muidenkin maahanmuuttoon liittyvien ongelmien toivotaan usein ratkeavan ikään kuin itsestään, kun uudet sukupolvet integroituvat uusiin kotimaihinsa ja niiden arvomaailmaan. Tällaisen järkeilyn ongelma kuitenkin on, että muslimien määrä Euroopassa kasvaa niin maahanmuuton kuin korkeamman syntyvyydenkin takia, joka tarkoittaa, että niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on koko ajan enemmän muslimeja ja heidän rinnakkaisyhteiskuntiaan ja vähemmän suomalaisia ja eurooppalaisia, joiden tapoihin, arvoihin ja kulttuuriin nuo muslimit voivat integroitua.

Suomessa vallitsee käsitys, jonka mukaan rinnakkaisyhteiskunta syntyy nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton seurauksena.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan esimerkiksi Ranskan ja Britannian rinnakkaisyhteiskunnat ovat saaneet alkunsa työperäisestä maahanmuutosta, niistä seuranneista perheenyhdistämisistä ja uusista rinnakkaisyhteiskunnan sisälle syntyneistä ja siellä kasvaneista sukupolvista.

Koska rinnakkaisyhteiskunnat syntyvät tyypillisesti maahanmuuton seurauksena, voidaan niiden syntyyn vaikuttaa maahanmuuttopolitiikalla. Mutta kun rinnakkaisyhteiskunta on päässyt syntymään, ei kukaan ole vielä keksinyt millä keinoin niistä päästään eroon.