Pieniä tarinoita

Mystinen metsätyömies

Sunnuntai 5.7.2020 klo 20.04

Kuuntele podcastina

Maahanmuuttoa perustellaan yleensä kahdella eri tavalla. Moraalilla ja taloudella, joista jälkimmäinen on niin sanottu isojen poikien perustelu, jota ohjaavat vain kylmät faktat ja talouden realiteetit, eikä suinkaan mikään idealistinen haihattelu, jonka monet kokevat olevan niin sanotun humanitaarisen maahanmuuton taustalla. Taloudellista perustelua on käyttänyt esimerkiksi Aalto yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka tarjosi taannoin työperäistä maahanmuuttoa yhdeksi ratkaisuksi velkaantuneen valtiontalouden pelastamiseksi.

Argumentti työperäisen maahanmuuton puolesta on suunnilleen seuraavanlainen.

Lue lisää »

Miehet, jotka kannattavat ylivaltaa

Sunnuntai 14.6.2020 klo 23.27

Kuuntele podcastina

Amerikkaa ovat viimeiset pari viikkoa ravistelleet mellakat, jotka saivat alkunsa George Floyd nimisen mustan miehen kuoltua pidätystilanteessa Minneapolisissa. Kaikki ovat olleet yksimielisiä siitä, että poliisi toimi tilanteessa väärin ja paikalla olleet neljä poliisia erotettiin välittömästi ja Derek Chauvin, poliisi joka piti polveaan Floydin niskalla yli seitsemän minuuttia on saanut syytteen murhasta.

Tapaus ja sitä seuranneet mellakat on asetettu osaksi tarinaa, jossa poliisiväkivalta ja rakenteellinen rasismi ovat Yhdysvalloissa arkipäivää. Floydin tapaus onkin aiheuttanut laajoja levottomuuksia Amerikassa, jossa väkijoukot ovat ryöstäneet ja polttaneet kauppoja, sekä hakanneet ja murhanneet ihmisiä, jotka ovat yrittäneet estää ryöstelyä tai sattuneet vain olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Rasismi syytöksiä ei ole mitenkään hillinnyt se, että kaksi paikalla olleesta neljästä poliisista ei ollut valkoisia.

Lue lisää »

Manner alla julman auringon

Keskiviikko 27.5.2020 klo 22.16

Kuuntele podcastina

Ranskalainen väestötieteilijä Stephen Smith on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan nimeltä The Scramble For Europe. Young Africa on its way to the old continent. Kirjan englanninkielinen nimi Scramble for Europe, viittaa vuonna 1885 pidettyyn Berliinin konferenssiin, jossa päätettiin kuinka Afrikka jaetaan eurooppalaisten suurvaltojen kesken. Tuota Afrikan jakoa kutsuttiin nimellä Scramble for Africa.

Lue lisää »

Huomioita demografisesta muutoksesta

Maanantai 18.5.2020 klo 16.35

Kuuntele podcastina

Vuonna 1683 itävaltalaiset pysäyttivät Turkin armeijat Wienin porteille ja seuraavat kolme vuosisataa Wienin portit merkitsivät eurooppalaisille muistutusta siitä kuinka lähelle ja kuinka vähän aikaan sitten muslimivalloittajat pääsivät Euroopan sydäntä. Toinen merkittävä taistelu, jonka tärkeyttä aiemmat sukupolvet korostivat käytiin lähes tuhat vuotta aiemmin vuonna 732 Etelä-Ranskan Pointiersissa, jossa Kaarle Martel viimein pysäytti arabien etenemisen. Klassisen historiateoksen, Rooman valtakunnan nousu ja tuho kirjoittanut Englantilainen historioitsija Edward Gibbon onkin sanonut Pointiersin taistelun merkityksestä, että jos Martel olisi hävinnyt taistelun Oxfordin kouluissa opiskeltaisiin nyt Koraania.

Lue lisää »

Baby baby its a wild world

Perjantai 8.5.2020 klo 22.12

Kuuntele podcastina

Taiteessa on jotakin ihmeellistä. Tai ainakin hyvässä taiteessa. Mikä se jokin on, joka siinä on niin ihmeellistä ei kuitenkaan ole selvää. Se vain on tai sitten sitä ei ole ja mistä se jokin tulee, on ainakin toistaiseksi hämärän peitossa.

Muistan kuinka luin 13 vuotiaana Sinuhe egyptiläisen ja Länsirintamalta ei mitään uutta. Niissä oli se jokin, niin kuin oli Tuntemattomassa sotilaassa ja Arktisessa hysteriassakin. Varsinkin Arktisen hysterian ensimmäisen osan prologi teki minuun lähtemättömän vaikutuksen lukiessani kirjan ensimmäistä kertaa 18 vuotiaana. Kuvaillessani lukukokemustani kaverilleni, sille ainoalle, jonka kanssa puhuin kirjallisuudesta. Sanoin, että kirjan prologi, joka oli nimeltään köyhät, kuvasi asioita juuri niin kuin ne todella olivat. Eivät niin kuin asiat olivat joltakin kantilta katsottuna, vaan kirkkaasti juuri sellaisena kuin maailma oli, kaiken paskan jauhamisen takana.

Lue lisää »

Ajatuksia korona Suomesta

Keskiviikko 15.4.2020 klo 22.47

Kuuntele podcastina

Koulut suljettiin kuukausi sitten ja lapset siirrettiin etäopetukseen. Maamme ulkorajat pantiin kiinni ja uusimaakin ehti olla muutaman viikon suljettuna. Kaikki kynnelle kykenevät on siirretty etätöihin ja kymmeniä tuhansia ihmisiä on lomautettu, julkiset tapahtumat on peruttu ja ravintolat pysyvät näillä näkymin kiinni ainakin toukokuun loppuun.

Suurin osa suomalaisista, minä mukaan lukien, on hyväksynyt hallituksen toimet välttämättömänä pahana kamppailussa herkästi tarttuvaa ja potentiaalisesti tappavaa tautia vastaan. Kaikki ymmärtävät, että meidän täytyy eristäytyä, koska yhteinen hyvä sitä vaatii, mutta kaikki ymmärtävät myös, että emme voi jatkaa eristynyttä elämäämme loputtomasti.

Lue lisää »

Laman lapset

Torstai 2.4.2020 klo 22.55

Kuuntele podcastina

1990- luvun lamasta alkoi muutos, jonka merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on ollut vähintään yhtä suuri kuin 1960- luvulla alkanut maaseudun tyhjeneminen.

Lamasta alkanut muutos oli alkujaan taloudellinen, mutta toimeentuloedellytysten muuttuminen aiheutti myös elämäntapojen muutoksen, josta Suomi ei ole vieläkään toipunut. 90- luvun laman seurauksena työttömyydestä, joka oli aiemmin ollut lyhytkestoista ja ohimenevää tuli pysyvä ilmiö, jonka ei koskaan odotettukaan päättyvän. Tämä oli historiallisesti aivan uutta, sillä aiemmin joutilaana saattoivat olla vain kaikkein rikkaimmat ja tavallisille ihmisille työttömyys oli merkinnyt puutetta ja kurjuutta.

Lue lisää »

Ameriikan raitti

Tiistai 10.3.2020 klo 22.12

Kuuntele podcastina

1960- lukua pidetään yhtenä historian murroskohdista, jolloin vanhat normit murtuivat ja lupaus valoisemmasta tulevaisuudesta tuntui todella mahdolliselta.

Tuota 60- luvulla alkanutta muutosta ja sen vaikutuksia amerikkalaiseen yhteiskuntaan tarkastelee Christopher Caldwell kirjassaan Age of Entitlement: America Since the Sixties. Caldwellin mukaan monet perustavanlaatuisimmista muutoksista, jotka saivat alkunsa 60- luvulla liittyivät lainsäädäntöön, jonka tarkoitus oli lopettaa rotusorto Yhdysvaltain etelävaltioissa. Rotusorron lopettamisella oli pitkäkestoisia ja ennalta arvaamattomia vaikutuksia, koska tuon sorron lopettamiseksi valtiolle annettiin valtuuksia ja tehtäviä, jollaisia sillä ei ollut milloinkaan rauhan aikana ollut.

Lue lisää »

Miten asioista puhutaan

Lauantai 1.2.2020 klo 15.06

Kuuntele podcastina

Iltalehti kertoi 26.1.2020 pääkirjoituksessaan, että hallituksen työllisyystoimet ontuvat, koska se ei ole edistänyt riittävällä tavalla työperäistä maahanmuuttoa. Jutussa kerrotaan Närpiöläisestä kasvihuoneesta, joka seisoo tyhjillään, koska vietnamilaisten poimijoiden oleskelulupien myöntäminen viipyy. Puutarhaviljelystä kerrotaankin jutussa seuraavaa.

”Suomessa ei enää puutarhaviljelijöiden kohdalla sovelleta työntekijöiden saatavuusharkintaa, eli selvitetä sitä, löytyisikö työpaikkaan tekijöitä Suomesta tai muista EU-maista. Saatavuusharkinnasta on luovuttu muun muassa siksi, että suomalaisille työttömille työ kasvihuoneissa ei kelpaa, ja siksi yrittäjien pitää etsiä työntekijät muualta.”

Tämä on osa niin sanottua suomalaiset ovat laiskoja ja ulkomaalaiset ahkeria narratiivia, jossa vastakkain ovat ahkera työssäkäyvä maahanmuuttaja ja laiska suomalainen työtön. Kuitenkin maahanmuuttajien työllisyysaste on 10 – 20 % matalampi kuin kantaväestön riippuen tilastointitavasta. Puutarha-alalla lähtöpalkka on 8,91€ tunnissa, joka tekee tuollaiset 1500 € kuukaudessa, jos töitä on koko ajan. Tämä on siis palkka ennen veroja.

Lue lisää »

Historia tuo aikamme vitsaus

Tiistai 21.1.2020 klo 21.57

Kuuntele podcastina

Mitä väliä on historialla? Ihmiset kysyvät joskus. No. Minäpä kerron mitä väliä sillä on.

Me ajattelemme usein, että historia on tarina valkoisia peruukkeja käyttävistä miehistä heiluttelemassa puuterihuiskujaan jossain käsittämättömässä menneisyydessä. Mutta ei se ole. Historia on tarina siitä miksi asiat ovat niin kuin ne ovat ja siksi menneisyyden tulkinnoista käydään jatkuvaa kamppailua.

Yksinkertainen esimerkki menneisyydestä voisi vaikka olla tuttavapariskuntani, Matin ja Maijan vierailu luonani Tampereella.

Lue lisää »

Naiset jotka rakastavat lapsia

Torstai 2.1.2020 klo 23.17

Kuuntele podcastina

Joulun ja uudenvuoden laiskoina välipäivinä sattui käsiini Winston Churchillin elämäkerta, joka oli jostain syystä löytänyt tiensä isäni kirjahyllyyn. Totuuden nimessä on myönnettävä, että tuo tuhatsivuinen kirjajärkäle jäi minulta lukematta, mutta suurmiehen lapsuudesta ehdin sentään saada jonkinlaisen kuvan. Churchill oli syntynyt vuonna 1874 hyvin yläluokkaiseen englantilaisperheeseen. Tai ainakin puoliksi englantilaiseen, sillä hänen äitinsä oli amerikkalainen. Churchillin lapsuus oli monella lailla tyypillinen sekä hänen ajalleen, että luokalleen. Hänen kasvatuksestaan huolehti lähinnä lastenhoitaja kunnes pikku Churchill lähetettiin kahdeksanvuotiaana sisäoppilaitokseen, jossa kuri oli kovaa ja rangaistukset ankaria. Käytännössä Churchillin vanhemmat jäivät hänelle etäisiksi, kuten kai oli tarkoituskin, ja hänet kasvattivat lastenhoitajat ja opettajat.

Lue lisää »

Aivoni ajattelevi

Keskiviikko 18.12.2019 klo 18.12

Kuuntele podcastina

Mielestäni yksi Kurt Vonnegutin parhaista kirjoista on Äiti yö, josta on tehty myös saman niminen varsin onnistunut filmatisointi pääosassaan Nick Nolte. Eräässä mieleenpainuvassa kohtauksessa kirjan päähenkilö Howard on israelilaisessa vankilassa odottamassa oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kirjan päähenkilö on mennyt ennen toista maailmansotaa naimisiin saksalaisen naisen kanssa ja sodan ajan hän levittää natsipropagandaa englanninkielisessä radio-ohjelmassaan. Tosiasiassa Howard on kuitenkin amerikkalaisten agentti, joka välittää puheidensa taukoihin ja yskähdyksiin perustuvan koodin avulla tärkeitä tietoja liittoutuneille. Hänen roolinsa liittoutuneiden agenttina on kuitenkin sodan jälkeenkin salaisuus ja yleisesti Howardia pidetään ilkeänä natsina.

Lue lisää »

Paska kaupunki

Maanantai 9.12.2019 klo 22.32

Kuuntele podcastina

Luin taannoin YLE:n sivuilta jutun Oulua vavisuttaneista raiskauksista, joiden tekijöinä oli lähi-itäläisiä miehiä. Juttu oli samaa höpönlöpöä, jollaista on kuultu ennenkin ja sen tarkoitus lienee vakuuttaa ihmiset siitä, että kaikki on hyvin ja maahanmuutto ihanaa. Jutussa muun muassa kerrotaan, että Oulussa kaikki ovat tapauksista järkyttyneittä, mutta erityisen järkyttyneitä ovat maahanmuuttajat. Rasismiakin on kuulemma tapausten johdosta ilmennyt. Oulun kaupunki puolestaan on toiminut päättäväisesti ja virheistä on opittu. Ouluun on muun muassa perustettu ammattilaisista koostuva Nopsa-tiimi, joka tarjoaa nopeaa apua seksuaalisen häirinnän ja seksuaalirikoksen uhriksi joutuneille lapsille ja nuorille. Maahanmuuttajille tarjotaan puolestaan enemmän liikuntapalveluja, jonka lisäksi kaupungilla partioivat Kaasi-tiimin aktiivit kuten Shengfiny Bol ja Saeed Ghassabzadeh.

Liikuntapalveluita ja Nopsaryhmä? Vaikuttaa todella järkevältä toiminnalta. Apua, irakilaiset raiskaavat lapsia! Ei hätää. Mennään pelaamaan sählyä. Ghassabzadeh voi olla tuomarina.

Lue lisää »

Miehet jotka sanovat neekeri

Lauantai 23.11.2019 klo 19.52

Kuuntele podcastina

Rapakon takaa on kantautunut viime aikoina huolestuttavia uutisia viharikosten kasvusta. Yksi vastenmielisimmistä tapauksista sattui Connecticutin osavaltion yliopiston kampuksella, josta löydettiin vihaviestejä, joiden sisältöä yliopiston rehtori John B Clark kuvasi järkyttäviksi ja sairaiksi. Yliopisto toimikin asiassa nopeasti ja teki ilmoituksen lentolehtisistä ei vain paikalliselle poliisille, vaan myös osavaltion poliisille ja FBI:lle.

Ja oli syytäkin. Lentolehtisiä oli kahdenlaisia ja niissä luki: "Islam is right about women" ja "It's OK to be white. Täytyy toivoa, että yhtään kiveä ei jätetä kääntämättä syyllisten saattamiseksi vastuuseen teoistaan.

Lue lisää »

Vuokrakaksion lapset

Maanantai 11.11.2019 klo 22.22

Kuuntele podcastina

Luin taannoin jutuin Iltalehdestä, joka käsitteli Suomea riivaavaa lapsikatoa. Jutussa kerrottiin, että kolmannes miehistä ei tule koskaan isäksi ja lapsettomien miesten määrän ennustetaan jatkossa kasvavan vielä tästäkin. Miesten lapsettomuuden syitäkin käsiteltiin jutussa, jotka väestöliiton tutkimusprofessori Anne Rotkirch summasi seuraavalla tavalla.

”Moni sanoi olevansa hyvin stressaantunut ja että työ vie jo paljon aikaa. He pohtivat, mahtuuko lapsi siihen. Mitä se vaatisi minulta ja jaksaisinko, Rotkirch sanoo.”

Lue lisää »

WHITE SHIFT

Sunnuntai 3.11.2019 klo 8.12

Kuuntele podcastina osa I osa II

Kirja arvio

Eric Kaufmann on kanadalainen yhteiskuntatieteilijä, joka on tutkinut maahanmuuttoa, uskontoa, demografiaa ja kansallisia identiteettejä yli 20 vuotta. Hän on kirjoittanut mielenkiintoisin kirjan nimeltä White shift. Populism, immigration, and the future of white majorities.

Kirjan nimi White shift viittaa Amerikan historiasta tuttuun ilmiöön, jossa maahanmuuttajaryhmät assimiloituvat osaksi uuden kotimaansa väestöä. Kaufmann toteaa, että alun perin amerikkalaisuutta määritti anglosaksisuus, joka viittasi amerikkalaisten englantilaisiin juuriin. Todellisia amerikkalaisia ymmärrettiin olevan valkoisten, protestanttista uskontoa harjoittavien anglosaksien, johon viitataan kirjainyhdistelmällä WASP (white anglo-saxon protestant). Amerikka ei alun perin ollutkaan mikään kansojen sulatusuuni, vaan ensimmäinen kansalaisuutta koskeva laki vuodelta 1790 määräsi, että amerikkalaisia voivat olla vapaat ja kunnolliset valkoiset (white men of good character).

Lue lisää »

Kolme pointtia

Maanantai 30.9.2019 klo 11.28

Kuuntele podcastina

Yksi suurimpia sodan jälkeisen ajan muutoksia maassamme on ollut kaupungistuminen. Vielä niinkin myöhään kuin 1950- luvulla suurin osa suomalaisista asui maaseudulla. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti ja 1960- luvun alussa alkanutta maaseudun tyhjenemistä kutsutaankin suureksi muutoksi. Suomalaisten kaupunkien kasvaessa alkoi myös muuttoliike Ruotsiin, jonne työn ja paremman elämän perässä muutti kuusi- ja seitsemänkymmentäluvuilla yli 300 000 suomalaista. Ruotsissa elettiin tuohon aikaan nousukautta, joten töiden löytäminen ei suurimmalle osalle suomalaisista tuottanut ongelmia. Ongelmiakin toki oli ja vielä yhdeksänkymmentäluvulla Tukholmassa saattoi törmätä niin sanottuihin Slussenin sisseihin, eli Tukholmassa majaileviin suomalaisiin pultsareihin. Suomalaisten ongelmat Ruotsissa olivatkin samankaltaisia kuin Suomessakin, eli alkoholismia, huumeiden käyttöä ja niihin liittyvää rikollisuutta.

Lue lisää »

Hiirten taivas

Maanantai 2.9.2019 klo 22.11

Kuuntele podcastina

Hiirten taivas

(Death Squared, julkaistu tammikuussa 1973 Proceedings of the Royal Society of Medicine)

John B Calhoun oli amerikkalainen biologi, joka tuli tunnetuksi hiirillä tekemistään kokeista. Kenties tunnetuin kokeista alkoi kesällä 1968 ja päättyi 1970 luvun alussa. Koe tunnetaan yleensä nimellä hiirten taivas. Calhoun valikoi kokeeseen terveitä hiiriä ja järjesti näille elinympäristön, jossa hiirillä oli riittävästi ruokaa, vettä ja pesänrakennus materiaaleja. Calhoun tiimeineen huolehti myös hiirten hygieniasta siivoten tilat tasaisin väliajoin hiirten ulosteista ja muusta liasta, joka olisi voinut aiheuttaa vaarallisia infektioita. Tavoitteena oli luoda hiirille elinympäristö, jossa hiirten kaikki tarpeet olisi tyydytetty ja ne saisivat mahdollisimman paljon poikasia.

Lue lisää »

Meidän ideologiamme

Sunnuntai 28.7.2019 klo 22.47

Kuuntele podcastina osa I osa II

Jos uskomme Kulta Katriinan mainokseen, niin suomalaista ei herätä kello, vaan kahvi. Mutta ketä nämä suomalaiset oikein ovat ja onko heillä muutakin yhteistä kuin kahvin voimalla herääminen?

Jokainen yhteisö tai yhteiskunta, joka koskaan on ollut olemassa, on perustunut sille itsestään selvälle tosiasialle, että sen jäsenet ovat tienneet sen olevan meidän yhteisömme tai yhteiskuntamme.

Tuo sana ”me” tulee suustamme niin huomaamattomasti, niin automaattisesti, että emme koskaan jää miettimään kuka kumma tuo ”me” oikein on. Ja miksi jäisimmekään? Miksi meidän (taas tuo itsestään selvä me) tulisi alkaa analysoimaan ja selittämään jotain niin itsestään selvää kuin meitä itseämme.

Lue lisää »

Jääkiekon SM-Liiga

Maanantai 24.6.2019 klo 23.03

Kuuntele podcastina

Miksei ole olemassa jääkiekon sm-liigaa koskevaa vaihtoehtomediaa? Miksi rahmispossu ei koskaan käsitellyt Frölundan edesottamuksia? Miksi se keskittyi aivan muihin aiheisiin uutisoidessaan länsinaapurimme tapahtumista? Miksi mv-lehdellä ei ole urheilusivuja? Mikseivät IFK, Ilves, Tappara ja Mikkelin Jukurit esiinny sen otsikoissa? Eikö tämä ole vähän ihmeellistä, sillä jääkiekon sm-liiga kuitenkin kiinnostaa Suomessa monia? Luulisi sen kiinnostavan myös mv-lehden lukijoita?

Lue lisää »